Mediapankki· Maa- ja kotitalousnaiset· Ajankohtaista· MKN Ruokaneuvot· Ruokavinkit
Runsas satokausi kutsuu herkuttelemaan ja säilömään kotimaiset maut talteen
Mediapankki· Maa- ja kotitalousnaiset· Ajankohtaista· MKN Ruokaneuvot· Ruokavinkit
Maa- ja kotitalousnaiset (MKN) kannustaa hyödyntämään tämän vuoden runsasta satokautta omiin tarpeisiin sopivalla tavalla. Sadosta kannattaa nauttia tuoreeltaan ja säilöä eri tavoin talvea varten. Jo muutama purkki hilloa, pari pussillista pakastemarjoja tai parvekkeella kasvatettuja yrttejä kuivattuna riittää tuomaan kesän maut talveen.

Suomalaismetsissä ja puutarhoissa riittää tänä kesänä säilöttävää. Mustikkaa on runsaasti, sieniä, varsinkin kantarelleja on paikoin valtavasti ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennusteiden mukaan myös puolukkasadosta odotetaan monin paikoin hyvää. Puutarhoissakin on saatu runsasta satoa. Elokuun satokausi tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden täyttää pakastin, hillopurkit ja kuivausritilät kotimaisilla mauilla.
Perinteiset säilöntätavat tekevät paluuta
”Hyvä satovuosi kannattaa hyödyntää. Säilöntä on helppo tapa varmistaa, että kesän maut säilyvät pitkälle talveen. Samalla vähennetään ruokahävikkiä ja suositaan kotimaisia, sesongin raaka-aineita”, sanoo kehityspäällikkö Marita af Klercker MKN Keskuksesta.
Vielä muutama vuosikymmen sitten säilöntä kuului lähes jokaisen suomalaiskodin arkeen. Kesän ja syksyn sato säilöttiin maakellareihin, kellarikomeroihin ja hyllyille odottamaan talven käyttöä. Kotitalouksiin 1960–1970-luvuilla yleistyneet pakastimet muuttivat säilöntäkulttuurin nopeasti. Pakastaminen oli vaivatonta, ja samalla kauppojen ympärivuotiset tuoretuotevalikoimat laajenivat. Monessa kodissa perinteinen säilöntä jäi vähitellen vähemmälle.
Nyt kiinnostus on jälleen kasvussa. Erityisesti fermentointi eli hapattaminen on noussut viime vuosina suosioon, mutta myös hillojen keittäminen, mehustaminen, kuivaaminen ja pakastaminen houkuttelevat uusia säilöjiä.
”Säilöntä tarjoaa konkreettisen keinon vähentää ruokahävikkiä. Ylijäämäomenista voi valmistaa sosetta tai kuivattuja omenarenkaita, yrteistä pestoa ja marjoista mehua, hilloja tai pakasteita. Kaikkea ei tarvitse säilöä samalla tavalla. Tärkeintä on hyödyntää sato mahdollisimman tarkasti”, muistuttaa af Klercker.
Säilöntä kiinnostaa myös kaupunkilaisia, joilla ei ole omaa puutarhaa. Raaka-aineita hankitaan toreilta, tilamyymälöistä, itsepoimintatiloilta ja lähimetsistä jokaisen oikeuksien turvin. Samalla arvostus kotimaisia ja sesongin mukaisia raaka-aineita kohtaan on vahvistunut.
Monille säilöntä on muutakin kuin ruoan säilyttämistä. Se herättää muistoja lapsuuden kesistä, yhteisistä säilöntäpäivistä ja sukupolvelta toiselle siirtyneistä resepteistä. Käsillä tekeminen tarjoaa myös rauhallisen vastapainon kiireiselle arjelle.
Nykyajan säilöntä yhdistää perinteet ja uudet maut. Samassa keittiössä voidaan valmistaa isoäidin mansikkahilloa, pakastaa tuoreet mustikat talven puuroihin ja smoothieihin sekä kokeilla rohkeasti fermentoituja kasviksia tai uusia mausteyhdistelmiä.
MKN ruoka-asiantuntijat apunasi
Jos esimerkiksi säilöntä kiinnostaa, kannattaa ottaa yhteys oman alueen MKN ruoka-asiantuntijaan ja kysellä kurssitarjontaa.
Reseptit
Porkkanahillo






