Pienille vihannesten viljelijöille tulevaisuus voi näyttää epävarmalta – ruotsalainen Huynh investoi ja valitsee lajikkeet huolella

Läs artikeln på svenska

Hanh Huynh viljelee vihanneksia Roknäs Trädgårdissa Piitimen ulkopuolella, Ruotsissa. Hän on kokenut puutarhuri, joka on työskennellyt vuosia kokeilujen ja neuvonnan parissa Hushållningssällskapet-yhdistyksessä ja lääninhallituksessa. Noina vuosina hän viljeli vihanneksia sivutoimisesti, mutta muutama vuosi sitten hän päätti panostaa ja laittaa kaiken tietämyksensä töihin.

– On tärkeää, että nostamme omavaraisuutta Norrbottenissa, ja sitä varten tarvitsemme lisää vihannesten viljelijöitä. Paljon lisää, Hanh Huynh sanoo.

Yrityksensä perustamisen jälkeen hän on huomannut muutamia muutoksia Norrbottenin viljelyilmastossa, mutta pidempään alalla toimineet ystävät ja kollegat näkevät selvän trendin.

En ole ollut alalla niin kauan, mutta ero on selvä. Vuosikymmeniä alalla toimineet sanovat, että erot ovat valtavia. Ensinnäkin tuholaiset ja hyönteiset ovat lisääntyneet. Vihanneksia syövät hyönteiset, kuten kaaliperhoset, ovat yleistyneet, ja taudit uhkaavat viljelyksiä jatkuvasti.

– Meillä ei ole EU:n luomuviljelijöitä täällä, koska kukaan ei ole nähnyt hyötyä maksaa leimasta, joka osoittaa, että teemme kuten olemme aina tehneet. Kukaan ei ole käyttänyt torjunta-aineita, koska niille ei ole ollut tarvetta. Nyt meidän on ehkä pakko miettiä uudelleen.

Norrbottenin alueen vihannesten viljely on kuitenkin pienimuotoista, mikä aiheuttaa ongelmia.

– Tarvitaan uusia koneita, aikaa, ehkä myös henkilökuntaa – ja nämä ovat asioita, joihin budjetissa ei ole varaa. Uskon, että ilmastonmuutos aiheuttaa todellisen riskin viljelijöiden menettämisestä.

Hanh Huynh puolestaan katsoo toiseen suuntaan, lähinnä viime kesän äärimmäisen kuumuuden aiheuttamiin ongelmiin. Lähes kuukauden ajan lämpötila laski tuskin alle 25 celsiusasteen, ja suurin haaste oli vesi.

Nyt hän on investoinut 240 neliömetrin kasvihuoneeseen ja miettii, miten ratkaisee kastelukysymyksen pelloilla.

– Kasvihuoneessa voin hallita kasvien ilmastoa ja kastella ne paljon tehokkaammin. Pelloilla minun on vielä keksittävä, miten toimia. Lähellä ei ole luonnollisia vesivaroja, joten tähän asti olen käyttänyt kunnallista vettä.

Mutta tällaisessa helteessä ja suurimman osan kasveista ollessa pelloilla se ei ole pitkällä aikavälillä kestävä ratkaisu.

– Minun on keksittävä jotain. Eri lajikkeet reagoivat kuivuuteen eri tavoin, joten oikean kukkakaali- tai parsakaalilajikkeen valitsemisesta voi olla paljon hyötyä. Ja rehellisesti sanottuna emme tiedä, oliko viime kesä poikkeus vai uusi normaali. Voimme vain valmistautua, odottaa ja katsoa.

Artikkeli on osa ClimateFood-hankkeen esittelemiä ruokaketjun ilmastoviisaita menestystarinoita. Yritysesimerkkejä julkaistaan Suomesta ja Ruotsista.

Alkuperäinen teksti: Ruoka-asiantuntija Pelle Johansson, Hushållningssällskapet Norrbotten-Västerbotten