Parsa ja villivihannekset aloittavat kevään herkkukauden

"Onneksi kotimaista parsaa alkaa olla vuosi vuodelta paremmin tarjolla”, iloitsee MKN Keskuksen kehityspäällikkö Marita Suontausta. Aikaisin sato tulee Ahvenanmaalta, josta vihreää parsaa saa jo. Keski-eurooppalaista vihreää parsaa on näkynyt kaupoissa jo jonkun aikaa ja valkoistakin satunnaisesti. 
Parsa on monikäyttöinen herkku. Sitä voi keittää, paistaa, grillata tai paahtaa uunissa. ”Nuorta vihreää parsaa voi nauttia myös kypsentämättömänä esimerkiksi salaatissa ohuiksi lastuiksi kuorimaveitsellä höylättynä”, vinkkaa Suontausta. 
Parsan keittämisessä kannattaa varoa ylikypsennystä. Varsinkin valkoinen parsa muuttuu helposti vetiseksi ja mauttomaksi.  
Suontausta muistuttaa, ettei vihreää parsaa välttämättä tarvitse kuoria. Valkoisen parsan varsi kuoritaan ennen käyttöä, sillä sen kuori on vihreää parsaa kuituisempi. 
”Kuoriminen käy näppärimmin terävällä kuorimaveitsellä ja parsa leikkuulaudalla maaten. Katkaise sekä vihreän että valkoisen parsan puumainen tyvi ennen käyttöä.”

Tutustu villivihanneksiin
Villivihannekset tai -yrtit ovat luonnosta kerättäviä salaattikasveja ja yrttejä. Maukkaita villivihanneksia ovat esimerkiksi voikukka, nokkonen, maitohorsma, piharatamo, siankärsämö ja apilat, joita Suontaustan mukaan monet pitävät rikkaruohoina.
Eteläisimmässä Suomessa maasta on noussut jo paljon syötävää. ”Puutarhoista saa kohta raparperia ensimmäiseen piirakkaan ja ainakin nokkoset, vuohenputket sekä siankärsämö ovat sopivia noukittavaksi.” 
Villivihanneksista kiinnostuneet käyttävät keväisissä ruoissa parsan sijaan maitohorsman nuoria, alle 10 cm:n versoja ja silppuavat horsman lehtiä salaatteihin.  Myös koivun- ja vaahteran mahlan käyttö on ruvennut kiinnostamaan entistä enemmän. Esimerkiksi osan koivunlehti-raparperisiman vedestä voi korvata mahlalla. 
Suontausta muistuttaa, ettei mahlankeruu kuulu jokaisen oikeuksiin, kuten ei kerkkien, puiden lehtien tai neulasten kerääminenkään. Niihin tarvitaan maanomistajan lupa. 
”Ruohovartisia kasveja saa jokaisen oikeuksien mukaan kerätä myös yksityisomistuksessa olevilta mailta, kunhan ei aivan toisen pihapirissä ole.” Luonnonsuojelualueilla ei saa poimia mitään.

MKN ruoka-asiantuntijat apunasi
Mitään luonnonkasviksia ei kannata syödä, ellei niitä varmasti tunnista. Jos esimerkiksi villivihannekset kiinnostaa, kannattaa ottaa yhteys oman alueen MKN ruoka-asiantuntijaan ja kysellä kurssitarjontaa. Villiyrttikävelyt ja -kurssit ovat jokakeväisiä, suosittuja kursseja, joilla opitaan tunnistamaan syötäväksi kelpaavia luonnonkasveja ja valmistetaan niistä ruokia.
Maa- ja kotitalousnaiset on valtakunnallinen järjestö, jonka ruoka-asiantuntijoita on ympäri Suomen. 

Reseptejä

Keväinen parsasalaatti

Pienet kasvis-villiyrttipiiraat

Koivunlehti-raparperisima