Tulevaisuuden ilmastoviisas ruoka

Ruokajärjestelmällämme on merkittävä rooli ilmastonmuutoksessa, sillä noin kolmannes ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä liittyy ruokatuotantoon (Crippa ym. 2021). Ihmiskunnan oletetaan kasvavan 2050 vuoteen mennessä 9,3 miljardiin. Nykyisen ruoantuotannon täytyisi kasvaa 60 % vastaamaan lisääntyvän ihmiskunnan määrää ja olla sekä ravitsevaa, ilmastoviisasta että kestävämpää mm. vedenkulutuksen kannalta (Da Silva, 2012). Tämä tarkoittaa siirtymistä perinteisistä menetelmistä kohti resurssitehokkaampia ja vähäpäästöisiä ratkaisuja, kuten uusiutuvan energian käyttöä, hiilensidontaa edistävää viljelyä ja ruokahävikin minimointia (FAO, 2011). 

Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan monia uusia lähestymistapoja, kuten innovatiivisia teknologioita, paikallisten resurssien parempaa hyödyntämistä sekä kuluttajien tietoisuuden lisäämistä vastuullisista valinnoista. Samalla on tärkeää kehittää yhteistyötä koko ruokaketjussa, viljelijöistä kuluttajiin asti, jotta saavutetaan yhteiset ilmastotavoitteet.

Suomalainen elintarviketeollisuus on sitoutunut ilmastotavoitteiden toteuttamiseen. Yritysten kokonaispäästöistä keskimäärin 96,5 prosenttia koostuu arvoketjujen epäsuorista päästöistä, joista suurin osa syntyy raaka-aineiden tuotannossa, kuljetuksissa ja tuotteiden käytön yhteydessä. Elintarviketeollisuudessa yritysten tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius yritysten omien suorien päästöjen osalta vuoteen 2035 mennessä. (Elintarviketeollisuusliitto, 2024) 

Tulevaisuuden ruoantuotanto Suomessa – vision 3 pilaria

Luken Ruokavisio 2040 -raportissa suomalaisen ruoantuotannon tulevaisuus rakentuu kolmelle peruspilarille: viisaasti integroitunut, vahvasti kannustava ja vastuullisesti moderni tuotantomalli.

Viisaasti integroituneessa ruoantuotannossa paikallinen yhteistyö ja kiertotalous hyödyntävät toisiaan. Kotieläin-, kasvin- ja kalatuotanto toimivat yhdessä osana paikallisia teollisia ekosysteemejä. Tilojen välinen yhteistyö ja resurssien yhteiskäyttö mahdollistavat tehokkuuden ja kilpailuedun. Myös viljelymallit ovat monipuolistuneet, esimerkkeinä tilojen yhteenliittymät ja kaupunkiviljelyn yleistyminen. 

Vahvasti kannustava tarkoittaa taloudellisesti kannattavaa ja markkinaehtoisesti ohjautuvaa tuotantoa. Omavaraisuus on korkea ja tuotantopanokset, kuten lannoitteet ja energia, ovat pitkälti kotimaisia. Maatalous saa tuottoa myös ekosysteemipalveluista ja uusista liiketoiminnoista. Käytännön päätöksenteko perustuu tietoon ja digitaalisuus tukee tehokasta resurssien käyttöä.

Vastuullisesti moderni korostaa kestävää teknologista kehitystä. Uudet tuotantomenetelmät kuten solumaatalous, vertikaaliviljely ja kiertovesikasvatus tukevat perinteistä tuotantoa. Jalostuksessa käytetään geeniteknologiaa, ja eläinten hyvinvointi on keskiössä. Tuotanto perustuu läpinäkyvyyteen, ruokaketjun turvallisuuteen ja ympäristön sekä terveyden huomioimiseen ”One Health” -ajattelun mukaisesti.

Teknologia, data ja tekoäly

Mekaaninen automatiikka on ollut käytössä alkutuotannossa ja elintarviketeollisuudessa jo vuosikymmenet, mutta viime vuosien tekoälyaallon uskotaan tuovan täysin uudet mahdollisuudet näille sektoreille. Toimivan tekoälyn eli algoritmin takana on data. Yrityksillä on jo nykyisin valtavia määriä dataa, jolla voidaan parantaa toimintaa, mutta määrän ja tallennusmuotojen vuoksi kaikkea ei välttämättä ole analysoitu perinteisillä menetelmillä. Ennen käyttöönottoa data täytyy siistiä poistamalla ristiriidat, epäjohdonmukaisuudet ja muut erheet. Lisäksi dataa voi joutua yhtenäistämään ja luokittelemaan. Datan laatu on ratkaiseva tekijä hyvässä tekoälyssä. (Haavisto, 2025)

Laadukas data mahdollistaa tekoälyn hyödyntämisen prosessien analysoinnissa ja optimoinnissa. Tätä hyödyntää yhdysvaltalainen maatalousalan teknologiayritys Avalo, joka kehittää ja hyödyntää IBM xAI:ta viljelyominaisuuksiin liittyvien geenien tarkkaan tunnistamiseen. Tekoälyn arvioidaan nopeuttavan tunnistusta geenien ja niiden vaikutteiden välillä viisinkertaisesti. Avalo tutki yli 500 lajiketta ja näiden perusteella jalosti lajikkeen, jonka kasvuaika on vain 37 päivää verrattuna normaaliin yli 120 päivään. Lyhyempi kasvuaika laski myös torjunta-aineiden käyttöä lyhentyneen kasvuajan vuoksi. (Davison 2024) 

Tekoäly mahdollistaa lisäksi täysin reaaliaikaisen ongelmien ratkaisukyvyn. Teknologiayritys Cainthus käyttää tietokonenäköä ja hahmontunnistusta analysoimaan karjan liikettä, terveyttä ja syömismuutoksia mahdollisten ongelmien ennalta estämiseksi (Kirpach & Riccaboni, 2023). 

Climate Corporation hyödyntää kehittynyttä koneoppimista auttaakseen viljelijöitä optimoimaan kastelujärjestelmiään. Yhtiön kehittämät digitaaliset ratkaisut analysoivat reaaliaikaista säätietoa, maaperän kosteutta ja kasvukauden kehitystä yhdistäen ne historialliseen dataan. Datapisteiden ansiosta viljelijät voivat ajoittaa kastelun tarkasti tarpeen mukaan, mikä vähentää vedenkulutusta ja parantaa satojen laatua sekä tuottavuutta.

Tekoäly ennustaa myös sääolosuhteita ja maaperän muutoksia, jolloin se voi antaa suosituksia tulevista kastelutoimenpiteistä jopa useita päiviä etukäteen. Tämä ei ainoastaan säästä vettä ja energiaa, vaan auttaa myös ehkäisemään kasvitautien leviämistä, joita liiallinen kosteus voi aiheuttaa. (Pham ym.  2018)

Solumaatalous ja ilmastoviisaat innovaatiot

Soluviljely on maataloustuotteiden valmistamista solujen avulla, joita kasvatetaan käymislaitteissa perinteisten peltojen ja tuotantoeläinten sijaan. Näitä voi olla mikrobi-, levä-, hyönteis-, eläin-, ja kasvisolut.  Kasvisoluviljelmiä voidaan kehittää lähes mistä tahansa kasvilajista ja viime vuosina lihakorvikkeiden kasvanut kysyntä on avannut uudet mahdollisuudet näiden tuotteiden tutkimiseen ja kehittämiseen. Soluviljelyn ansiosta kasveja voidaan kasvattaa lähes missä ja milloin tahansa – tiheästi asutuissa kaupungeissa, syrjäisillä aavikoilla ja jopa avaruudessa, kesällä sekä talvella. Kasvatusolosuhteiden vuoksi tuotteet kasvavat täysin steriileissä olosuhteissa, jolloin torjunta-aineita ei tarvitse käyttää. Tällöin satokatojen riskit ilmastosyistä tai tuholaisista voidaan myös välttää kokonaan. Ilmastoviisauden kannalta kasvisolujen kasvattaminen bioreaktoreissa vähentää maankäyttöä ja ilmastopäästöjä viljelyn kannalta. (VTT n.d)

Yhdysvaltalainen elintarvikealan yritys Eat Just sai joulukuussa 2020 ensimmäisenä maailmassa viranomaisluvan myydä laboratoriossa kasvatettua kananlihaa Singaporessa. Tuote valmistetaan eläinsoluilla, joita kasvatetaan kontrolloidussa ympäristössä bioreaktorissa. Viljellyn lihan tuotantoprosessi on elintarvikelainsäädännön puolesta tarkasti säädelty, vaikka se tuottaa mikrobiologisesti puhtaamman vaihtoehdon perinteiselle lihalle. Antibiootteja ei tarvita, ja lopputuote sisältää runsaasti proteiinia sekä terveellisiä rasvahappoja. (Gilchrist 2021) Singaporen lisäksi eläinsoluilla valmistettua lihaa myydään osassa valtioista Yhdysvalloissa (Durbin, 2024), Israelissa (Staff & Wrobel, 2024) ja eläinten ruoaksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa (Rowlatt & White 2025).  Euroopassa ranskalainen start-up yhtiö Gourmey jätti hakemuksen Euroopan elintarvikevirastolle tuottaa ja myydä kasvatettua hanhenmaksaa vuonna 2024 ja sen käsittely on vielä kesken. (Redazione, 2024)

Suomen solumaatalouden eturintamalla on soleiini ja sitä tuottaa mm. Solar foods Vantaalla. Soleiini eli ”solein” on luonnossa esiintyvä yksisoluinen mikrobi, jota pystytään kasvattamaan ilmasta löytyvistä raaka-ainesta ja sähkön avulla. Tuotteena soleiini on keltaista miedon makuista jauhetta, jota voidaan käyttää proteiinin, kuten maidon, lihan ja kananmunan korvikkeena, mutta on täysin vegaaninen. Tuotannosta syntyvien päästöjen lasketaan olevan vain yhden prosentin suuruinen punaisen lihan tuotantoon verrattuna. (Futuristi, 2024) Suomessa ja Euroopassa tuotetta ei ole vielä saatavilla ja se odottaa täten uuselintarvikelupaa. Tällä hetkellä tuotteen markkinat ovat suurimmillaan Yhdysvalloissa (Tuominen, 2025), jossa esimerkiksi Fazer myy Taste the Future – proteiinilisätuotteitansa, joiden proteiinilähteenä on käytetty soleiinia (Fazer, 2025). Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan solumaatalous voi olla suurin ruokasektorin ala Suomessa ja elintarvikeviennissä vuonna 2035 (Futuristi, 2024).

Ilmastoviisaita ratkaisuja kehitetään yhä enemmän myös makeistuotteissa. Fazer on esimerkki suomalaisesta yrityksestä, joka tuo markkinoille kaakaottoman suklaan. Tuotteessa kaakao on korvattu kotimaisella ilmastoystävällisemmällä mallastetulla viljalla, joka antaa suklaalle sen paahteisen maun ja rakenteen. Tämä tarjoaa vaihtoehdon perinteiselle kaakaolle, jonka tuotantoon liittyy muun muassa metsäkatoa ja korkeita päästöjä. (Tuominen, 2023)

Perinteisten kasviproteiinilähteiden tulevaisuus

Vaikka solumaatalouden tuomista hyödyistä puhutaan jatkuvasti, on nykyisillä kasviproteiineilla mahdollista myös innovoida. Perinteisesti kasvatettavien kasviproteiinien eturintamalla Suomessa on herneproteiini. Herneproteiinin käyttö on kasvanut viimevuosina sen monipuolisuuden, ravintoarvojen ja ympäristöystävällisyyden ansiosta. Herne on korvannut kasvispohjatuotteissa esimerkiksi soijaa, joka itsessään on erittäin hyvä proteiinin lähde, vähäisen allergeenimäärän vuoksi. Herne ei suoraan sovellu korvikkeeksi vaan se täytyy jatkojalostaa. Pääsääntöisesti tämä toteutetaan keltaherneestä, joka kuivataan, kuoritaan ja jauhetaan. Tämän jälkeen proteiini erotetaan kuidusta ja tärkkelystä, jolloin saadaan joko konsentraattia tai isolaattia, riippuen käytetystä erottelutavasta. 

Herneproteiinin valmistusta tuetaan maailmalla erilaisilla hankkeilla ja suomessa VTT koordinoi RETHINK-hanketta, jossa kehitetään uutta teknologiaa Suomen kasviproteiinitoiminnan tukemiksi. (Pereä 2025.)

Sienien viljely on Suomessa varsin rajoitettua verrattuna muuhun maailmaan, vaikka perinteinen sienestys on suosittua. Sienet sisältävät itsessään vähän energiaa ja rasvaa. Suuren vesipitoisuuden vuoksi proteiinimäärä näyttää pieneltä, mutta kuivattuna sisältää sitä 20–25 % kuivapainosta, josta loppu on hiilihydraatteja. (Jansik ym. 2024)

Suomessa kasvatetaan muutamia gourmet-sienilajikkeita, kuten osterivinokasta, siitakea, portobelloa ja suomalaisten suosimaa herkkusientä (Kotimaiset kasvikset Ry, n.d). Sienet tarvitsevat viljelyä varten suhteellisen vähän tilaa, vettä ja hoitoa, jolloin se on perinteiseen maanviljelyyn verrattuna tehokkaampaa. (Hyyppölä & Jääskö 2022) Sienten kasvatus tapahtuu vertikaalikasvattamoissa, jolloin kasvattamon käyttämä pinta-ala on vähäinen. 

Teksti: ClimateFood-hankkeessa on etsitty esimerkkejä ruokasektorin ilmastoviisaista ratkaisuista Suomen ja Pohjois-Ruotsin alueilla.

Lähteet:

Crippa, M., Solazzo, E., Guizzardi, D. et al. 2021. Food systems are responsible for a third of global anthropogenic GHG emissions. Nature Food 2: 198–209. Saatavilla: https://www.nature.com/articles/s43016-021-00225-9
Da Silva. 2012. Feeding the World Sustainably. Yhdistyneet kansakunnat. Viitattu 23.5.2025. Saatavilla: https://www.un.org/en/chronicle/article/feeding-world-sustainably#:~:text=According%20to%20estimates%20compiled%20by,toll%20on%20our%20natural%20resources
FAO. 2011.” Energy-smart” food for people and Climate. Food and agriculture organization of the United Nations (FAO). Saatavilla: https://openknowledge.fao.org/items/11a7ffad-ef4b-442d-b8d1-079079972d46
Elintarviketeollisuusliitto. 2024. Vähähiilinen elintarviketeollisuus 2035. Elintarviketeollisuusliitto (ETL).
Luke Ruokavisio 2040. Luonnonvarakeskus https://www.luke.fi/sites/default/files/2023-01/Luken%20Ruokavisio%202040.pdf
Haavisto, T. 2025. Tekoälystä ei ole hyötyä, jollei data ole kunnossa. NICO. Viitattu 25.5.2025. Saatavilla: https://www.nico.fi/blogi/tekoalysta-ei-ole-hyotya-jollei-data-ole-kunnossa
Davison, A. 2024. AI and the future of agriculture. IBM. Viitattu 23.5.2025. Saatavilla: https://www.ibm.com/think/topics/ai-in-agriculture
Kirpach, M. Riccoboni, A. 2023. AI in agriculture, in: Engineering Mathematics and Artificial Intelligence. CRC Press. 
Pham, X. Stack, M. 2018. How data analytics is transforming agriculture. Business Horizons, January–February 2018, Volume 61, Issue 1, 125-133
VTT. N.d. The next big thing in food: cellular agriculture – How cultured plant cells will transform the current food system. Viitattu 23.5.2025. Saatavilla https://www.vttresearch.com/fi/syvenny-aiheeseen/ruoantuotannon-suuri-loikka-solumaatalous
Gilchrist, K. 2021, This multibillion-dollar company is selling a lab-grown chicken in a world-fist. CNBC. Viitattu 23.5.2025. Saatavilla: https://www.cnbc.com/2021/03/01/eat-just-good-meat-sells-lab-grown-cultured-chicken-in-world-first.html
Durbin, D. 2024. Lab-grown meat isn’t on store shelves yet, but some states have already banned it. APNews. Viitattu 25.5.2025. Saatavilla: https://apnews.com/article/labgrown-meat-cultivated-ban-8dee6ce8e1282efe953ca4115db4b2c2
Staff, T. Wrobel, S. 2024. In world first, Israel approves cultured beef for sale to the public. The Times of israel. Viitattu 25.5.2025. Saatavilla: https://www.timesofisrael.com/in-world-first-israel-approves-cultured-beef-for-sale-to-the-public/
Rowlat, J. White, M. 2025. Lab-grown meat goes on sale in UK dog food. BBC. Viitattu 23.5.2025. Saatavilla: https://www.bc.com/news/articles/cwy12ejz0mwo
Redaxione. 2024. A French company has filed the first application to sell cultivated meat in Europe. EuNews. Viitattu 23.5.2025. Saatavilla: https://www.eunews.it/en/2024/07/26/french-sell-cultivated-meat-europe/
Futuristi. 2024. Tämä kannattaa tietää proteiinista nimeltä Solein: Tehdas käynnistyi vihdoin. Futuristi.fi. Viitattu 7.8.2025. Saatavilla: https://www.futuristi.fi/artikkelit/node/tama-kannattaa-tietaa-proteiinista-nimelta-solein-tehdas-kaynnistyi-vihdoin
Tuominen, P. 2025. “Keltainen ihmejauhe” pian kauppoihin? Suomessa keksittiin käsittämätön proteiinipommi. MTV Uutiset. Viitattu 7.8.2025. Saatavilla https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/keltainen-ihmejauhe-pian-kauppoihin-suomessa-keksittiin-kasittamaton-proteiinipommi/9120468
Fazer. 2025. Mediatiedote 13.3.2025. Saatavilla: https://mb.cision.com/Main/964/4118620/3319884.pdf
Tuominen, P. 2023. Fazer toi myyntiin ennennäkemättömän tuotteen: Tällaista on "suklaaton suklaa". MTV Uutiset. Viitattu 7.8.2025. Saatavilla: https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/fazer-toi-myyntiin-ennennakemattoman-tuotteen-tallaista-on-suklaaton-suklaa/8701538
Pereä, H. 2025. Herneproteiini valmistuu keltaherneestä. Kehittyvä elintarvike. Julkaisu 2/2025.
Kotimaiset kasvikset Ry. N.d. Kasvitieto, Viljennyt sienet. (Nettisivu). Viitattu 5.6.2025. Saatavilla (https://kasvikset.fi/kasvitieto/viljellyt-sienet/)
Jansik, C. Karikallio, H. Kotilainen, T. Känkänen, H. Pihlanto, A. Rokka, S. Vahvaselkä, M. 2024 Kasviproteiini kasvun tiellä. Luonnonvarakeskus. Viitattu 4.6.2025. Saatavilla:  https://www.sitra.fi/wp/wp-content/uploads/2024/09/luke-kasviproteiini-kasvun-tiella-tiekartta-ruoan-korkeampaan-kasviproteiiniomavaraisuuteen.pdf
Hyyppölä, P. Jääskö, L. 2022. Sienimöyrityksen liiketoimintasuunnitelma. Haaga-Helia. Saatavilla: https://www.theseus.fi/handle/10024/784544