Toimintamalli muonitukseen – Maa- ja kotitalousnaiset vahvistaa häiriö- ja poikkeustilanteiden ruokahuoltoa

Maa- ja kotitalousnaisten (MKN) kehittämä muonitustoimintamalli tukee järjestöjen ja yhteisöjen valmiuksia toimia häiriö-, kriisi- ja poikkeustilanteissa ja vahvistaa kansallista huoltovarmuutta.

herneiden kaatoa kenttäkeittimeen muonituskurssilla_kuva_Susanna Winqvist
Kuva: Susanna Winqvist

Väkijoukkojen muonituksen järjestäminen, erityisesti poikkeusolosuhteissa, on taito, jonka yhä harvempi hallitsee. Myös kansalaisten valmiudet omatoimiseen varautumiseen ja ymmärrys kotimaisen ruoantuotannon merkityksestä huoltovarmuudelle kaipaavat vahvistusta.

MKN vastasi näihin haasteisiin kehittämällä muonituskoulutusten toimintamallin, joka on nyt kaikkien järjestöjen ja muiden toimijoiden hyödynnettävissä. Malli tarjoaa konkreettisen työkalun muonituskoulutusten toteuttamiseen, lisää ymmärrystä kotimaisen ruoantuotannon merkityksestä huoltovarmuudelle ja antaa vinkkejä siitä, miten kotitalouksia voidaan kannustaa omatoimiseen varautumiseen.

Varautumalla vahvemmaksi -koulutukset toimintamallin taustalla

Maa- ja kotitalousnaisilla on pitkä historia joukkomuonitusten järjestämisessä. Uusi  toimintamalli kehitettiin järjestön aiemman tietotaidon ja Varautumalla vahvemmaksi -hankkeessa järjestettyjen muonituskoulutusten avulla.  

Varautumalla vahvemmaksi -koulutuksiin osallistui 39 henkilöä. Mukana oli maa- ja kotitalousnaisten jäsenten lisäksi myös muita aiheesta kiinnostuneita. Kurssilaiset oppivat perustiedot muonituksesta ja siihen kuuluvista erilaisista työvaiheista ja pääsivät myös käytännössä harjoittelemaan oppeja kuten kenttäkeittimen käyttöä. Kurssin käyneillä on jatkossa paremmat valmiudet osallistua muonituksiin ja ottaa vastuuta muonitusten järjestäjänä.

”Palautteiden perusteella koulutukset olivat erittäin hyödyllisiä. Kurssilaiset kokivat saaneensa varmuutta toimia haastavissa kenttäolosuhteissa järjestettävissä muonituksissa. Erityisesti mahdollisuus harjoitella kenttäkeittimen käyttöä kiinnosti monia”, kertoo viestintäpäällikkö Susanna Winqvist MKN Keskuksesta.

Muonituskoulutusten yhteydessä järjestettiin kaikille avoimia 72 tuntia -varautumisluentoja. Luentoihin osallistui noin 160 henkilöä. Luennoilla käsiteltiin kotitalouksien varautumista sekä korostettiin kotimaisen maatalouden ja kotimaisten valintojen merkitystä huoltovarmuudessa.

”Kotivaranäyttelyt esittelivät mukavasti aihetta, ja luennoilla käytiin vilkasta keskustelua. Osallistujille tarjottiin muonituskurssilla valmistettu ateria, joten kurssilaiset pääsivät harjoittelemaan käytännössä myös muonitustarjoilua. Samalla saimme minimoitua ruokahävikin.”

Hankkeessa järjestettiin myös webinaari "Maataloustuotannon merkitys suomalaisessa huoltovarmuudessa", joka tarjosi muonituskurssilaisille ja muille aiheesta kiinnostuneille syvällistä tietoa siitä, miksi oman maan tuotannon ylläpitäminen on kriittistä häiriötilanteiden varalta.

”Huoltovarmuuden turvaaminen on yhteispeliä. Tieto ja käytännön osaaminen kulkevat käsi kädessä, kun rakennetaan  yhteiskunnan resilienssiä. Kotimainen maataloustuotanto, yhteisöllinen tekeminen ja arjen varautuminen ovat avainasemassa tulevaisuuden huoltovarmuudessa”, Winqvist painottaa.

 

Varautumalla vahvemmaksi hanke (8/2024–8/2025)

Hankkeen tavoite: lisätä kuluttajien ymmärrystä maataloustuotannon jatkuvuuden tärkeydestä osana elintarvikkeiden huoltovarmuuden turvaamista ja varmistaa muonitusosaamisen jatkuvuus.

Hanketta koordinoi: Maa- ja kotitalousnaisten Keskus (MKN Keskus)

Muonituskoulutukset ja 72 tuntia -varautumisinfot järjestivät: MKN Etelä-Pohjanmaa, MKN Etelä-Suomi ja MKN Keski-Suomi. MKN Länsi-Suomi osallistui hankkeen materiaalituotantoon.

Hankeen rahoittaja: Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton Säätiö (MTK:n Säätiö)
 

Toimintamalli muonituskoulutusten järjestämiseen

Tutustu toimintamalliin