Suomen ja Hessenin maaseutuyritysten haasteet – mikä yhdistää, mikä erottaa?

3 min lukuaika

Yrittäjyyden asialla

MKN Itä-Suomen Yrityspalveluilla ja ProYritys Itä-Suomi -hankkeella oli tämän vuoden heinäkuussa mahdollisuus kertoa yritystoiminnan edistämiseen liittyvästä kehittämistyöstämme Landfrauen-järjestön vieraille Hessenin osavaltiosta, Saksasta. Tämän mahdollisti yhteistyö Keti Oy:n ja Pohjois-Karjalan Maataloussäätiön kanssa. Samalla saimme tietoa Hessenille tyypillisestä maaseudusta ja maaseutuyrittämisestä ja erityisesti naisyrittäjyydestä.

Kati landfrauen
Kiteen maa- ja kotitalousnaisten yhdistyksen jäsen Kati Timonen esittelee paikallista toimintaa

Vaikuttamistyötä tarvitaan arvostuksen lisäämiseksi

Maataloustyön ja -tuotteiden vähäinen arvostus on huolena myös Saksassa, mikä vaatisi vaikuttamistyötä. - Työsarkaa järjestöille on kuluttajien tietämyksen vahvistamisen sekä paikallisten tuotteiden esille tuonnin tarpeisssa molemmissa maissa, kertoi Hessenissä toimivan järjestön puheenjohtaja Hildegard Schuster, ja nosti esiin myös ravitsemusneuvonnan merkityksen. Yrittäjyyden osalta hän kertoi, että Hessenissä maaseutuyritykset ovat pitkälti Suomen tapaan jakautuneet kahteen: on erittäin suuria maatiloja mutta myös pienempiä, joilla on monia toiminnan peruspilareita. Erityisesti naiset Saksassakin tuovat pienemmille tiloille välttämättömiä lisäansioita omista ammateistaan. Kaltaistemme naisjärjestöjen tärkeiksi kehittämistehtäviksi yritysneuvonnassa Hildegard Schuster näki naisten voimaannuttamisen maaseudulla. Tärkeää on heidän tuotteidensa markkinointi, naisten johtamien start up -yritysten tukeminen sekä hoivayrittäjyyden ja digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen ja tuominen maaseudulle. Yritysten työvoimapula on sekä Suomea että Saksaa koskeva haaste.

Suomessa moni asia hyvin

Maaseutumatkailu osana monialaisia maatiloja teki Suomeen tutustuneisiin vieraisiin vaikutuksen: maisemat, lyhytaikaisen majoituksen tarjoaminen sekä oheispalvelut, esim. ratsastus. He kokivat erityisesti – ja itselleen oppimisen paikkana - että luonnon ja sen lahjojen arvostaminen on erilaista kuin Saksassa. - Perinteitä säilytetään ja jatketaan, ja kestävyys on Suomessa hyvin vahvaa monilla elämän alueilla. Tämä näkyy veden kulutuksessa, varastoinnissa ja resurssien käsittelyssä. Missä Suomessa myös on onnistuttu, on digitalisaatio ja tietoliikenneyhteyksien kattavuus. He tutustuivat vierailullaan myös hoiva- ja kuntoutuspalveluihin, ja olivat vaikuttuneita huolenpitoa arvostavista asenteista Suomessa, yksiköiden pienestä koosta sekä hoivahenkilöstön isosta määrästä suhteessa hoidettaviin. Toki – mikä selittää myös havaintoja - verotuksen korkea aste Suomessa yllätti vieraat!

Mitä Saksasta voisi oppia

Suomalaisella maaseudulle nimenomaan palveluyhteiskuntaan siirtyminen on ollut se yhteiskunnan murroksen kipukohta, jossa maaseutu on jäänyt taajamien kelkasta. Pitkälti tässä on haasteena Suomen harva asutus, jota ei voi esimerkiksi Saksaan verrata. Vieraamme kuitenkin kertoivat, että Hessenissä on onnistuttu luomaan ammattimaista palvelutuotantoa ja -palveluvaihtoa mm. puutarha- ja kotitöihin, lasten ja vanhusten hoitamiseen, toimistotyöhön, juhlien järjestämiseen ym. Lisää ja tarkemmin tästä oppiminen – onko malli esim. osuuskuntaan verrattavissa – jäi meille vielä vierailun jälkeiseksi läksyksi, ja olisi tärkeää ja vaivan arvoista! Toinen vierailtamme opittu asia oli, että naisten asiaa maaseudulla on edelleen syytä pitää esillä. Pitää olla ylpeitä omasta tekemisestämme ja olla aktiviinen asioiden muuttamiseksi, jos epäkohtia huomaamme. Vieraamme toivatkin terveyseroihin, eripalkkaisuuteen ja yhdenvertaisuuden puutteisiin liittyviä asioita ja epäkohtia esille. He eivät epäröineet nostaa esimerkiksi Euroopan parlamenttia siksi kanavaksi, johon yhdessä vaikuttaen ja yhteisiä ehdotuksia tehden saamme asioita yhdessä paremmalle tolalle. Tässä meille muistettavaa!


ProYritys Itä-Suomi hankkeen rahoitus