MKN 90 vuotta tiennäyttäjänä – käytä polttopuita oikein!

3 min lukuaika

MKN 90 vuotta tiennäyttäjänä

Pääsikös pakkanen pahoin pitelemään pirttinne pieliä? Piisasiko polttopuuta piisiin pistettäväksi? Näin kyseli vuonna 1967 Maatalousnainen-lehden artikkelissa metsänhoitaja V-M Kauhanen. Puun käyttö lämmönlähteenä on taas parin viime vuoden aikana noussut suosioon Suomessa, kun kohonnut sähkönhinta näkyy kuluttajien kukkarossa.

Vanha nainen hakkaa halkoja kuvaaja Teuvo Kanerva Museovirasto Historian kuvakokoelma
Vanha nainen hakkaa halkoja. Kuvaaja: Teuvo Kanerva 1957-1961. Museovirasto Historian kuvakokoelma

Lämmitämmekö vai haihdutammeko vettä?

Vuosikymmenten takaisesta kirjoituksesta nousevat esiin tänäkin päivänä puhututtavat teemat polttopuun polttoarvosta ja päästöistä: ”Onko sinun housuniekkasi niitä miehiä, jotka hakkaavat talven polttopuut vasta syksyn sateisina päivinä? Jos on, niin silloin sinä itse olet niitä emäntiä, jotka polttavat puuta siinä olevan veden haihduttamiseksi enemmän kuin pirtin lämmittämiseksi. Ei se liioin mieltä virkistä sellainen näky, jolloin puun toinen pää on tulessa ja toisesta kihisee vesi. Se on kehnon isännän muistomerkki”, kirjoittaa Kauhanen.

Ei tosiaan ole yhdentekevää millaista puuta poltamme, sillä puunpolton päästöillä on ihmisten terveydelle merkittävä vaikutus: puunpoltossa syntyy muun muassa runsaasti pienhiukkasia ja syöpäriskiä lisääviä PAH-yhdisteitä. Päästöt syntyvät asuinalueilla ja vaikuttavat suoraan lähialueen hengitysilmaan. Jätteiden tai kostean puun polttaminen aiheuttaa suurimmat päästöt kotitalouksien tulisijoista.

Vastakaadetussa puussa riittää kihinää, sillä noin puolet siitä on vettä. Kaikki tämän veden haihduttaminen poltossa vaatii energiaa, mikä on puun lämmöntuotannosta pois. Vähimmäisvaatimus polttopuun kosteudelle on alle 20 prosenttia – tällöin kilon halossa on 200 g vettä jäljellä. Usein polttopuulle tarvitaan kahden kesän ulkokuivatus, jotta puu on riittävän kuivaa. Aikaisin kevättalvella kaadettu ja ulkona hyvissä olosuhteissa kuivattu puu saattaa kuivua polttokuivaksi jo saman kevään ja kesän aikana.

Polttopuut kannattaa säilyttää sateelta suojassa, mutta tuulettuvassa paikassa. Niitä ei kannata peitellä liian tiiviisti kosteuden tiivistymisen ja puiden homehtumisen vuoksi. Tarvittava halkosatsi kannattaa tuoda sisälle lämpiämään 1-2 päivää ennen niiden polttamista.

Testaa polttopuun kuivuus

Voit testata onko käyttämäsi polttopuu riittävän kuivaa. Tähän on kolme helppoa vinkkiä:

Paino: Kuiva polttopuu on noin puolet kevyempää kuin kostea puu.

Halkeilu: Kuiva puu halkeilee kärjestä. Märkä tai kostea puu on yhtenäistä

Ääni: Kun kuivia klapeja lyö yhteen, kuuluu kirkas, helähtävä ääni. Kosteiden klapien ääni on kumea.

Hyödynnä lämpö ruoanlaitossa

Kun uuni tai takka hohkaa lämpöään, kannattaa lämpöenergia hyödyntää myös ruuanlaitossa. Uunipuuro vaatii vai muutaman minuutin esivalmisteluja ja sitten vain omia aikojaan uunin lämpöön hautumaan!

Uuniohrapuuro

1 l maitoa
1,25 dl rikottuja ohrasuurimoita
(2–3 omenaa, 4 dl raasteena)
0,5 tl suolaa
2 rkl juoksevaa hunajaa

Laita kaikki aineet vuokaan, sekoita.

Kypsennä 120-175 asteessa uunissa noin kaksi tuntia tai kunnes puuro on kypsää. Uunin lähtölämpötila vaikuttaa kypsymisaikaan.

Sekoita muutaman kerran kypsennyksen aikana.

Tarjoa kanelin ja maidon tai marjakeiton kanssa.

Uuniohrapuuro. Kuva Timo Viljakainen

Lähteet:

Maatalousnainen 1967. No 2. Kauhanen V-M. Parantava polttopuu ja emännän mieli. s109, 121.

HSY verkkosivusto. Polta vain kuivaa puuta – hyvä puuvaja pitää polttopuut kuivina. Saatavissa: https://www.sttinfo.fi/tiedote...

HSY verkkosivusto. Kuivaa asiaa -hanke. Saatavissa: https://www.hsy.fi/ilmanlaatu-...

HSY verkkosivusto. Polta puhtaasti. Saatavissa: https://www.hsy.fi/poltapuhtaa...