MKN 90 vuotta tiennäyttäjänä – saisiko olla kuppi kuumaa?

2 min lukuaika

MKN 90 vuotta tiennäyttäjänä

Kun talven kylmä viima saa hartiat jäykistymään korviin asti ja sormet kohmeeseen, on ihanaa kietoa kätensä lämpöisen juomamukin ympärille ja hörppiä höyryävää lämmikettä kroppaansa. Joulunalusaika onkin kuumien juomien ja erityisesti glögin sesonkiaikaa.

Glogitarjoilut talvisessa maisemassa kuva MKN Ita Suomi
Kuva: MKN Itä-Suomi

Glögiä jokaisen makuun

Glögi saapui Suomeen Ruotsin kautta 1900-luvun alkuvuosina; alkuun länsirannikolle, missä sitä valmistettiin ruotsinkielisten perheiden kodeissa. Suomen kielen sana glögi on tullut ruotsin kielen sanasta glögg, joka taas oli alkujaan glödgat vin eli hehkutettu tai lämmitetty viini. Glögi määritelläänkin kuumaksi, mausteiseksi juomaksi, joka etenkin Keski-Euroopassa on punaviinipohjainen alkoholijuoma aikuiseen makuun.

Glögin teollinen valmistus alkoi vasta 1930-luvulla, jolloin glögit löysivät kauppojen hyllyille. Nykyään glögihyllyt ovat täynnä erilaisia makuvaihtoehtoja: punaisia ja vaaleita, terästettyjä ja terästämättömiä. Glögikulttuuri on viime vuosien aikana edelleen monipuolistunut ja kuumasta mustaherukkamehusta valikoimat ovat laajentuneet mm. omenaan, mansikkaan ja vadelmaan. Jokaisen makuun löytyy varmasti mieleinen lämmike.

Kuva: Turun museokeskus, kuvaaja Aarne Pietinen Oy, 1950

Hyvinvointia maitojuomista

Maa- ja kotitalousnaiset ovat ymmärtäneet lämpimien juomien merkityksen aina ja esimerkiksi 60-luvulla Maatalousnainen-lehdessä julkaistiin reseptejä ja ohjeita kuumien juomien tekemiseen – pääpaino siihen maailman aikaan näytti olleen kuitenkin kuumissa maitojuomissa. Niitä opastettiin nauttimaan flunssan torjuntaan, vahvistukseksi toipilaille, illalla unijuomaksi, ulkoilun jälkeen tai vaihteluksi vieraille.

Maitojuomien terveysvaikutukset - korkea kalsium-, vitamiini-, ja kivennäisainepitoisuus - käytiin jutussa huolella läpi ja lopuksi todettiin, että kuumat maitojuomat eivät lihota ja ovat helppoja valmistaa! Miltäpä nykypäivänä maistuisi ruusumaito, mansikkamaitotee tai sipulimaito?

Ruusumaito

1 rkl makeata ruusunmarjasosetta

hiven suolaa

1,5 dl kiehuvaa maitoa

Sekoita ruusunmarjasose ja suola kiehautetun maidon joukkoon. Tämän jälkeen älä kiehuta juomaa, ettei se juoksetu. Juoma sisältää runsaasti c-vitamiinia.

Mansikkamaitotee

Laita kuppiin 1 rkl mansikkahilloa ja 1 tl siirappia. Kaada päälle kuuma maitotee.

Sipulimaito

1 dl vettä

2 dl maitoa

pari sipuliviipaletta

Keitä seosta viisi minuuttia. Lisää ripaus suolaa ja siivilöi juoma kuppiin. Kuuma sipulimaito torjuu alkavan flunssan!

Lähteet:

Maatalousnainen 1967, nro 2.

Verkkosivusto: https://suomisyojajuo.fi/2016/...