Pohjois-Savon rättänä eli mustikkakukko

Pohjois-Savossa leivonnainen ei ole mustikkakukko, jos mustikka ei ole piilossa taikinan sisällä. Ja murotaikina on ehdottomasti ruisjauhoista tehty. 

Rättänän pääraaka-aineet, mustikka ja ruisjauhot, ovat varsin terveysvaikutteisia. Tukevuutta leivonnaiseen tuo rasva, perinteisesti voi, jota voi halutessaan korvata pehmeämmällä rasvalla. Aikaa mustikkakukon tekemiseen ei kulu paljon ja kypsentäminen tapahtuu uunissa. Kukko on ollutkin savolaiselle ruokaperinteelle tyypillistä tarjottavaa, emännän aikaa säästävää.

Mustikkakukon kaverina tarjotaan yleensä kermavaahtoa, mutta hyvältä se maistuu myös jäätelön tai vaniljakastikkeen kera. Maukkaimmillaan mustikkakukko on hieman lämpimänä. Siitä voi tehdä myös annosmallin eli useita pieniä kukkoja esimerkiksi muffinivuokiin. Annoskukkoihin tarvitaan hieman vähemmän mustikoita kuin vuokaan tehtäessä.

Mustikkakukko on ollut perinteinen kesäherkku – varsinkin silloin, kun mustikkasato on ollut hyvä. Jos pakastimesta löytyy vielä viimevuotisia mustikoita, ne voi hyvin käyttää kukkoon ennen uuden kauden mustikoiden tuloa. Pakastettuja mustikoita käyttäessä on hyvä lisätä hieman enemmän perunajauhoja sitomaan nestettä.

Kun pohjoissavolainen perinneruokien äiti Bertta Räsänen yritti 1970-luvulla lanseerata mustikkakukkoa jälkiruuaksi, tuomitsivat ”herrat” sen rahvaanomaiseksi, joka vielä sotkee hampaatkin. Sittemmin herkullinen mustikkakukko on päässyt myös ravintolapöytiin Pohjois-Savon ulkopuolellakin.

Mustikkakukko eli rättänä ohje