MKN 90 vuotta tiennäyttäjänä – maustamisen ja mausteiden puolesta!

2 min lukuaika

MKN 90 vuotta tiennäyttäjänä

Mausteet ovat tänä päivänä meille arkinen asia. Monen kuluttajan keittiöstä löytyy myös eksoottisempia makuja, joilla maustetaan rohkeasti ruokia arkena ja juhlana. Aina näin ei kuitenkaan ole ollut.

Jouluaaton viettoa Nukarilla. 1963. Kuva: Nurmijärven museon kuva-arkisto. Finna.fi
Lapset ja isot piparit: jouluaaton viettoa Nukarilla. 1963. Kuva: Nurmijärven museon kuva-arkisto. Finna.fi

Uusia makutuulia

Ruoan maustamiseen alettiin kiinnittää huomiota 1700-luvulla, jolloin varsinkin ylempien säätyjen elämässä ruoasta oli tullut ylellisyystuote. Enää ei syöty vain pitääkseen nälkä loitolla, vaan ruoka kuului säännöllisesti jokaiseen päivään ja eri ruokalajeja syötiin vaihdellen. 1700-luku toi Suomeen mausteet, eksoottiset astiastot, tekstiilejä ja nautintoaineita kansainvälisen kaupan mukana. Todennäköisesti uudet tuulet tulivat Suomeen Turun linnan tai Viaporin kautta.

Joulu ja mausteiset piparit kuuluvat yhteen

Mausteiden myötä alkoi Suomessa myös piparkakkujen valmistus. Ensimmäiset kirjalliset lähteet piparkakuista löytyvät tosin jo 1600-luvun lopulta, jolloin pipareita toivat Suomeen saksalaiset hansakauppiaat. Tuohon aikaan pipareita myytiin toreilla kappaletavarana. Pikkuhiljaa piparien leipomistaito levisi kartanoiden ja pappiloiden kautta tavallisen kansan piiriin. 1800-luvun lopulla pipareiden leivonta oli tavallista jo koko kansan parissa.

Lännen kautta koko maan ruokapöytiin

Turun linna on keskeisessä asemassa koko Suomen ruokahistoriaa ajatellen, tämän vuoksi Länsi-Suomesta löytyy useampia erilaisia piparkakkuohjeita.

Paraisten piparkakut

1 ½ dl siirappi

200 g sokeria

250 g voita

1 tl kanelia

1 tl pippuria

1tl neilikkaa

(1tl inkivääriä)

½ rkl appelsiinin kuorta

2 munaa

hiukan suolaa

2 tl soodaa

½ kg vehnäjauhoja

Voi ja sokeri vaahdotetaan. Siirappi ja mausteet kiehautetaan. Siirappi yhdistetään voisokerivaahtoon hyvin vatkaten. Munat lisätään yksitellen. Sooda ja suola sekoitetaan vehnäjauhoihin ja lisätään taikinaan. Taikina saa kovettuna rauhassa. Siitä kaulitaan ohut levy, josta otetaan piparkakkumuotilla leipiä. Ne paistetaan 200 asteessa kauniin ruskeiksi.
(Ohje: Farma Maaseutukeskus. 1994. Varsinais-Suomalaista ruokaperinnettä.)

Turkulainen piparkakku

3 dl siirappia

1 rkl kanelia

1 tl inkivääriä

1 tl pomeranssinkuorta

1 tl kardemummaa

200 g voita

1,5 dl sokeria

3 dl sokeria

n. 500g vehnäjauhoja

4 tl ruokasoodaa

Kaada siirappi kattilaan ja lisää mausteet, kuumenna ja lisää voi kuutioina joukkoon. Voi sulaa jäähtymisen aikana. Vatkaa jäähtyneeseen massaan sokeri ja kananmunat. Sekoita osaan vehnäjauhomäärään ruokasooda ja lisää seos taikinaan. Lisää loput jauhot. Anna makujen tasaantua seuraavaan päivään tai pakasta taikina odottamaan leivontaa. Kauli taikinasta levy ja ota siitä piparkakkumuotilla kakkuja. Paista 200 asteessa n. 3–8 minuuttia piparin koosta riippuen.
(Ohje: Mari Mäenpää, Länsi-Suomen MKN)

Lähteet:

Ruokatieto https://ruokatieto.fi/ruokatie...

Hotelli ja ravintola museo https://suomisyojajuo.fi/2016/...