MKN 90 vuotta tiennäyttäjänä - puuroista puhtia

Pepua ja uutispuuroa

Puuro on vanhimpia ruokalajejamme, ja suomalaiset ovatkin puurokansaa. Neljä kymmenestä suomalaisesta syö puuroa päivittäin tai useita kertoja viikossa. Puuroa on syöty jo kivikaudella joskus 5 000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Viljaa syötiin ensin kovina siemeninä tai paahdettuna, mutta sitten jyviä opittiin jauhamaan kivien avulla. Alkeellisin jauhoruoka pepu tehtiin sekoittamalla ohrajauhoja veteen ja maustamalla suolalla. Ensimmäiset puurot on todennäköisesti valmistettu hauduttamalla tuohiropeissa. Kun puuroa vahingossa kaatui nuotion kuumille kiville, siinä paistui ensimmäinen leipäkakkara.

Vellit ja puurot ovat olleet tärkeitä sekä arki- että juhlaruokana. Sota- ja katovuosina leipää, velliä ja puuroa jatkettiin muun muassa petulla, jäkälällä, herneenvarsilla ja sammaleilla. Tavallista ruispuuroa syötiin läpi vuoden, mutta erityisherkku oli uutispuuro, joka tehtiin heti sadonkorjuun jälkeen tuoreista vastajauhetuista jauhoista "uutisista" hauduttamalla.

UUTISPUURO VUODELTA 1909

3 ltr. vettä
5-6 dl. karkeita ruisjauhoja
1 1/2 rkl. voita
2 rkl. suolaa

Vesi kiehautetaan, ruisjauhot vispilöidään sekaan, vähitellen ja varovasti, ettei jauhot kokkaroidu. Sitten puuro vatkataan hierimellä tahi kapustalla, saa kiehua noin 1 tunnin, maustetaan, ja voi sekoitetaan joukkoon.

Joka päivä: hyvä puuropäivä!

Puuroa syödään perinteisesti aamiaisella, mutta myös lounaalla, päivällisellä tai jälkiruoaksi. Puuro voidaan valmistaa esimerkiksi mikroaaltouunissa, kattilassa liedellä tai hauduttamalla uunissa, mutta niitä voidaan myös valmistaa keittämättä, jolloin niitä kutsutaan tuore- tai raakapuuroiksi. Tuorepuuron voi laittaa illalla turpoamaan nesteeseen seuraavan päivän aamupalaksi.

Puurot ovat terveellisiä, edullisia, ravitsevia ja ekologisia. Niitä on helppo valmistaa ja ne ovat loputtomasti muunneltavissa oman maun ja sen mukaan, mitä kaapista, jääkaapista tai pakastimesta löytyy. Nyt onkin hyvä aika käydä läpi paitsi kuiva-ainevarastot, etenkin pakastimet, ja hyödyntää viime vuoden marjat erilaisiin marjapuuroihin tai puurojen kanssa tarjoiltaviin kiisseleihin, mehukeittoihin tai sellaisenaan puurojen kanssa nautittavaksi!

Suomalaisten suosikkeja ovat kaura-, riisi- ja mannapuuro. Kokeile korvata riisi kotimaisilla ohra- tai kaurasuurimoilla. Maidon voi tarvittaessa korvata esimerkiksi kaurajuomalla tai muilla kasvipohjaisilla juomilla. Ylijääneen puuron voi käyttää vaikka sämpylätaikinaan. Varsinkin aiemmin oli tapana paistaa tähteeksi jäänyt puuro voilla voidellussa pannussa.

Joka päivä on hyvä puuropäivä! Kokeile rohkeasti erilaisia raaka-aineita ja makuyhdistelmiä: mm. eri viljat, tattari, kvinoa, marjat, hedelmät, siemenet, pähkinät ja raejuusto tuovat makua, vaihtelua, väriä, puhtia ja ravintoaineita. Lorauta sekaan lusikallinen kasviöljyä, vaikkapa kotimaista rypsi-, hamppu- tai camelinaöljyä, niin saat hyviä rasvahappoja samalla. Puuro on myös oivallista retki- ja vaellusruokaa!

Lähteet:

Ruokatarinoita Kymenlaaksosta/Hannele Veteli
Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset keräsivät Loving Local Values -hankkeessa vuonna 2014 ruokatarinoita kymenlaaksolaisilta yrittäjiltä ja avasivat hankkeen tuotoksena valmistuneessa Ruokatarinoita Kymenlaaksosta -kirjassa suomalaista ruokakulttuuria.

Wikipedia