Vietämme puunhalausviikkoa 22-28.8.

Seitsemättä kertaa järjestettävä Puunhalausviikko 22.–28.8.2022 kannustaa ihmisiä halaamaan puita. Puunhalauskuvia voi jakaa käyttämällä tunnistetta #puunhalausviikko tai #trädkramarveckan.

Puunhalausviikko 2022 banneri

Halataan puita!

Seitsemättä kertaa järjestettävä Puunhalausviikko 22.–28.8.2022 kannustaa ihmisiä halaamaan puita ja osoittamaan arvostuksensa omaa lähiympäristöään kohtaan.

Myös lahopuuta kannattaa vaalia niin metsässä kuin pihoilla ja puistoissa. Monet lajit tarvitsevat elinympäristökseen iäkkäitä tai kuolleita ja lahoavia puita. Suomessa noin 5000 eliölajia on riippuvaisia kuolleista puista.

Maassa makaavat, jo hiukan hajonneet, sammaleen peittämät rungot lienevät useimmille tutuinta lahopuuta. Ne ovat vilkkaan elämän keskuksia. Rakennuksissa lahopuu on huonompi juttu, mutta luonnossa lahopuu on välttämätön osa elämänkiertoa.

Puun lahoaminen on pitkä prosessi, se vie jopa vuosikymmeniä. Lahoamisen aikana asukkaat vaihtuvat lajeista toisiksi, sen mukaan minkälaista ravintoa ja kumppaneita on kulloinkin yhteisössä. Eri sienilajien rihmastot saattavat puussa kilpailla keskenään, vältellä toisiaan tai elää sulassa sovussa.

– Arvellaan, että Suomessa elää noin 5000 lajia, jotka ovat lahopuusta riippuvaisia suoraan tai välillisesti, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Eeva-Maria Tuhkanen.

Lahon etenemisen puussa huomaa esimerkiksi siitä, että kääpiä eli lahottajasienen itiöemiä kasvaa puun pinnalla, ja runkoon tai oksiin syntyy onkaloita. Onkalot ovat sikäli erityisiä paikkoja, että niissä asustaa useita lajeja, jotka eivät muualla menesty. Onkalon pohjalle kertyy multamaista mulmia, joka koostuu osittain lahonneesta puuaineksesta, lehdistä, hyönteisten jäännöksistä ja kaikesta, mitä on onkaloon päätynyt. Se on oiva elinpaikka monille hyönteislajeille.

Laho elävissä puissa on elämänehto monille eliöille

Elävissä puissa oleva lahoava puu, kuten kuolleet oksat ja rungon laho, ovat monille eliöille elämänehto. Joillakin puulajeilla, kuten haavalla, tammella ja vaahteralla, sydänlaho saattaa kovertaa rungon ontoksi, pintapuun säilyessä ehjänä ja terveenä ja puun jatkaessa kasvuaan. Voidaankin sanoa, että laho kuuluu puun elämään, jos puu saa elää tarpeeksi pitkään.

Laho hopeasalava
Lahoa hopeasalavassa, Tampere. Kuva: Eeva-Maria Tuhkanen

Lahopuuta kannattaakin vaalia niin metsässä kuin pihoilla ja puistoissa. Puussa voi antaa olla kuivuneita, kuolleita oksia, mikäli niistä ei ole vaaraa.

– Kun puita tai pensaita leikataan, voi tontille jättää oksia ja tehdä niistä vaikka risuaidan tai jättää kasaan, tai antaa lasten leikkeihin. Jos puita joudutaan kaatamaan, voi niistäkin jättää pöllejä esimerkiksi kukkapenkin reunukseksi ja antaa siinä lahota, Tuhkanen vinkkaa.

Monet lahopuussa elävät lajit eivät pysty siirtymään kovin kauas. Lahopuuta olisikin hyvä olla metsässä tai viheralueella eri maatumisen asteissa. Puhutaan lahopuujatkumosta. Jotta lahopuuta olisi elävissä puissa ja sitä syntyisi puiden kuollessa, tarvitaan eri-ikäisiä ja erilajisia puita. Lahopuujatkumo vaatii siis syntyäkseen puita ja puiden ikäjatkumoa.

Laho ja pihapuiden turvallisuus

Rakennetussa ympäristössä puiden turvallisuus on tärkeä asia, sillä ei haluta, että puu kaatuu tai vankka oksa putoaa ihmisen, auton tai rakennuksen päälle. Puissa saa olla lahoa ja kuolleita oksia, ja ne voivat silti olla turvallisia. Puunhoidon ammattilainen eli arboristi pystyy arvioimaan, voidaanko puu säilyttää ja voidaanko sille tehdä toimenpiteitä riskien vähentämiseksi.

Jos puu on rakenteeltaan jo liian heikko ja riskit liian suuria, voidaan päätyä puun poistoon. Silloinkin voidaan jättää osa puusta pystyyn pökkelöksi tarjoamaan elinympäristöjä muille lajeille vielä vuosiksi eteenpäin.

Kuollut puu
Kuolleessa puussakin on elämää. Kuva Tiia Naskali.

Jaa oma rutistuksesi ja seuraa muiden otteita somessa tunnisteella #puunhalausviikko

Valtakunnallinen Puunhalausviikko kannustaa halaamaan puita elokuun viimeisellä viikolla 22.-28.8.2022. Vuoden 2022 teemana on suurten puiden pientä elämää. Viikon aikana tarkastellaan elävien ja kuolleiden puiden elämää sekä puiden merkitystä osana maisemaa ja luonnon monimuotoisuutta. Puiden halaaminen on myös hyvä tapa viettää Suomen luonnon päivää 27.8. tai juhlistaa Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä.

Teemaviikko on kaikille avoin. Puita voi halata kaupungissa, maalla tai metsässä, joko yksin, kaverin kanssa tai isommallakin porukalla. Jaa oma puunhalauskuvasi ja kokemuksesi sosiaalisessa mediassa käyttämällä tunnistetta #puunhalausviikko tai #trädkramarveckan. Halauskuvia päivitetään Puunhalausviikon Instagramiin: @Puunhalausviikko.

Valtakunnallisen Puunhalausviikon 2022 järjestävät Viherympäristöliitto, Maa- ja kotitalousnaiset ja Luonnonvarakeskus yhteistyössä Natur och Miljön kanssa. Puunhalausviikko on myös osa Suomen Luonnon päivän tapahtumia sekä Euroopan kulttuuriympäristöpäivien ohjelmaa.