Kotimainen salaatti sopii kesäpöytään – kokeile myös grillattuna

Helposti ja nopeasti viljeltävät salaattilajikkeet ovat monipuolinen lisä kesän ruokapöytään. Ne sopivat sekä kylmiin että lämpimiin ruokiin ja ovat kokin kannalta kiitollisia valmistaa. Salaattiateria on myös oiva apu ruokahävikin vähentämiseen.

Juusto mansikkasalaatti vaaka Kati Laszka 0362

Salaatti on monipuolinen kesäkasvis!

Salaattilajikkeissa on runsaasti valinnanvaraa: on eri värisiä, makuisia ja rakenteeltaan vaihtelevia salaatteja. Kaupan heviosastot suorastaan pursuavat erilaisia salaattilajikkeita. Salaatti on monipuolinen raaka-aine, sillä sitä voi tarjota aterian lisukkeena tai siitä voi valmistaa kokonaisen aterian lisäämällä siihen muita kasviksia, perunaa tai pastaa sekä juustoa, kalaa, lihaa, papuja tai muita kasviproteiineja.

”Salaatit ovat myös kevyttä syötävää, sillä sadassa grammassa salaattia on vain 20 kaloria. Perinteisissä vihreissä lehtisalaateissa on niukasti tärkeitä ravintoaineita, mutta sen takia niitä ei kannatta jättää syömättä. Perussalaatin ravintoarvoa voi parantaa täydentämällä sitä esimerkiksi tomaatilla, paprikalla, omenalla tai pinaatilla”, ohjeistaa järjestöpäällikkö Helena Velin Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:stä.

Lehti- ja keräsalaatit ovat lajikkeista miedoimman makuisia, minkä vuoksi ne ovat hyvä pohja erilaisille salaateille. Sikuri- ja punasalaatit sekä rucola ovat voimakkaampia, jopa aavistuksen kitkeriä, ja ne sopivatkin miedompien salaattien sekaan antamaan makua. Tutuinta on käyttää salaatteja kylmänä, mutta monet salaattilajikkeet sopivat myös lämpimiin ruokiin. Salaattia voi vaikka grillata.

”Ota kiinteäkeräiseen, halkaistuun tai lohkottuun salaattiin nopeasti väriä kuumalla grillillä. Näin saat uutta makua tuttuun raaka-aineeseen”, vinkkaa Helena Velin.

Nopea ja helppo viljeltävä

Salaattia voi viljellä helposti myös itse. Salaatit ovat kiitollisia viljeltäviä ja ne viihtyvät pienessäkin tilassa. Helpoin viljeltävä on yleensä lehtisalaatti. Kaikki salaattilajikkeet antavat kuitenkin nopeasti satoa, eivätkä ne tarvitse esikasvatusta. Jos ei halua kylvää salaattia siemenestä, voi kaupan ruukkusalaatinkin istuttaa uudelleen avomaalle, ruukkuun tai lavaan. Jos salaattia ei leikkaa liian alas, eli kasvupiste ei tuhoudu, salaatti lähtee yleensä helposti kasvuun.

Monia mietityttää, pitääkö salaatit huuhtoa ennen käyttöä vai ei. Joissakin pakkauksissa on merkintä huuhtomisesta tai sanotaan, että salaatti on käyttövalmis huuhtomatta. Tulee kuitenkin muistaa, että mullassa ja turpeessa kasvatetuissa tuotteissa on aina riskinsä, jollei niitä huuhdota. Salaateissa ja versoissa kannattaa myös suosia suomalaisia tuotteita.

”Kun irrotat ruukkusalaatit, varmista, ettei lehdissä ole multaa. Kun salaatit pesee, salaattilinko on kätevä apu niiden kuivaamiseen, mutta ne voi myös ravistella kuivaksi lävikössä tai puhtaan keittiöpyyhkeen sisällä”, neuvoo Helena Velin.

Salaatit ovat kokkaajan kannalta kiitollisia valmistaa, sillä salaatin ainesten tai ainesuhteiden ei tarvitse olla tarkalleen reseptin mukaisia kuten leivonnassa. Silti lopputulos on yleensä onnistunut ja herkullinen.

”Salaattilajeja voi vaihdella valikoiman mukaan, vaikka ohjeessa olisikin mainittu joku muu salaattilajike. Myös kastikkeita voi vaihdella oman mieltymyksen mukaan”, sanoo Velin.

Salaatit ovat myös oiva apu ruokahävikin vähentämiseen, sillä salaatin sekaan voi lisätä kaikenlaisia jääkaapissa olevia aineksia. Esimerkiksi aurinkokuivattujen tomaattien tai säilöttyjen artisokkien loput sekä hillosipulit antavat uutta ilmettä ja makua arkiseenkin salaattiin. Salaatteihin voi lisätä myös ylijääneen kypsän lihan tai kalan, keitetyt kasvikset, perunat tai pastan, joista ei muuten riittäisi koko ateriaksi. Vähän nahistuneen salaatin voi taas hyvin upottaa smoothieen tuomaan rakennetta ja täyteläisyyttä.

Salaatit ovat MKN Ruokaneuvojen kesäkuun teemakasveja.
Lisää salaateista Koti- ja maaseutu -lehden numerossa 4–5/2022.
www.kotijamaaseutu.fi

SALAATTIRESEPTEJÄ:

Grillattu salaatti
G

4 annosta

50 g saksanpähkinöitä tai cashewpähkinöitä
500 g parsaa
200 g grillijuustoa
2 kpl sydänsalaattia tai 2–4 kpl pak choi -salaattia
rypsiöljyä
suolaa, mustapippuria myllystä
lehtipersiljaa

Sitruunakastike

0,5 dl sitruunamehua
1 dl rypsiöljyä
2 rkl hienonnettua lehtipersiljaa
0,5 rkl sokeria
mustapippuria myllystä

Sekoita kastikkeen ainekset.

Paahda pähkinät sekoitellen paistinpannulla. Varo polttamasta. Kaada lautaselle jäähtymään.

Kuori parsat tarvittaessa, leikkaa tyven kuiva osa pois. Huuhdo parsat.

Leikkaa juusto viipaleiksi.

Huuhdo ja kuivaa salaatit. Leikkaa pitkittäin puoliksi. Sivele pintaan vähän öljyä. Ripottele päälle hieman suolaa ja pyöräytä myllystä pippuria.

Keitä parsat suolalla ja ripauksella sokeria maustetussa vedessä 3 –6 minuuttia. Jos grillissä on tilaa, voit myös grillata ne tai ottaa väriä pintaan grillissä keittämisen jälkeen. Voitele parsat öljyllä ennen grillausta. Pidä lämpimänä.

Grillaa juusto ja salaatit kummaltakin puolelta, kunnes saat väriä pintaan. Katkaise parsat kahteen tai kolmeen osaan ja kokoa aineksista annossalaatit lautasille. Lisää salaattiannosten päälle lehtipersiljaa ja tarjoa kastikkeen kanssa esimerkiksi alkupalaksi. Lisäkkeeksi sopii patonki.

Juusto-mansikkasalaatti
Juusto-mansikkasalaatti sopii kesän herkkupöytiin. Kuva Kati Laszka

Juusto-mansikkasalaatti
G

4–6 annosta

0,5 l mansikoita
noin 500 g vesimelonia ja/tai cantaloupe-melonia
250 g leipäjuustoa
1 ruukku ruustinnan, pehtoorin tai tammenlehväsalaattia

Mansikkakastike

reilu 1 dl mansikoita
1 dl turkkilaista jogurttia tai kermaviiliä
1 rkl vaaleaa balsamietikkaa tai viinietikkaa
2 tl sokeria
rosépippuria

Valmista kastike: Soseuta mansikat haarukalla. Sekoita jogurttiin tai kermaviiliin. Mausta.
Perkaa mansikat ja leikkaa isot mansikat puoliksi. Kuori meloni ja leikkaa kuutioiksi.
Huuhdo, kuivaa ja revi salaatti. Kokoa salaattiainekset kerroksittain. Tarjoa kastike erikseen.