Climatefood-hankkeen vierailu Kemiönsaaressa

Miten artesaanisuus liittyy ilmastoviisauteen?

Suomen Artesaaniruokayhdistys määrittelee artesaaniruoan seuraavasti:

Artesaaniruoka on melko uusi termi, mutta sen valmistuksessa käytettävät menetelmät ovat perinteisiä tapoja jalostaa ja säilöä ruokaa. Artesaaniruoan perussääntöjen mukaan tuotteet eivät saa sisältää säilöntä- tai lisäaineita, raaka-aineiden tulee olla kotimaisia, mielellään paikallisia, ja niiden alkuperän on oltava tunnettu. Tuotteiden valmistus tapahtuu käsityömäisten periaatteiden mukaan. Artesaaniruoka tuo esille perinteisen ruoan, kehittää sen valmistustapoja ja luo innovatiivisia tuotteita.

Tämän perusteella voidaan todeta, että artesaaniruoka ja ilmastoviisaus kulkevat käsi kädessä, sillä molempien tavoitteena on kestävä ja vastuullinen ruokajärjestelmä. Artesaaniruoan periaatteisiin kuuluu kotimaisten ja mielellään paikallisten raaka-aineiden käyttö, mikä lyhentää kuljetusmatkoja ja vähentää päästöjä. Kun raaka-aineiden alkuperä on tiedossa, voidaan varmistaa, että ne on tuotettu kestävillä menetelmillä, mikä lisää läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta. Lisäksi artesaaniruoka valmistetaan ilman säilöntä- ja lisäaineita, hyödyntäen perinteisiä menetelmiä kuten fermentointia ja kuivausta, jotka ovat usein vähemmän energiaintensiivisiä kuin teolliset prosessit. Käsityömäinen ja pienimuotoinen tuotanto voi vähentää hävikkiä ja kuluttaa vähemmän resursseja kuin massatuotanto, samalla kun se tukee paikallista taloutta. Näin artesaanisuus ei ole vain makuelämys, vaan myös ilmastoviisas valinta.

Artesaaniruoka tarjoaa vahvan markkinointivaltin, sillä ilmastoviisaus ja vastuullisuus ohjaavat yhä enemmän kuluttajien valintoja (ETU 2023). Korostamalla tuotteen paikallisia raaka-aineita, lyhyitä toimitusketjuja ja lisäaineettomuutta voidaan viestiä konkreettisista ilmastohyödyistä. Tarinallistaminen, kuten tuottajan ja valmistusprosessin esittely, luo aitoutta ja rehellisyyttä ja voi lisätä kuluttajien luottamusta ja sitoutumista (Tarinakone 2023). Artesaanituotteet voidaan asemoida luokkaan, jossa laatu ja vastuullisuus yhdistyvät elämyksellisyyteen, ja samalla korostaa, että ostamalla tuotteen kuluttaja tukee paikallista taloutta ja perinteitä.
 

Ilmastoviisaus artesaaniruokakilpailuun osallistuvilla yrityksillä

Kemiönsaaren artesaaniruokakilpailussa esiin nousseet yritykset osoittavat, että ilmastoviisaus tarkoittaa konkreettisia ja läpinäkyviä tekoja. Käytännöt vaihtelevat integroidusta tuholaistorjunnasta ja osuusmaataloudesta lähiraaka-aineiden käyttöön sekä kiertotalouden ratkaisuihin, kuten sivutuotteiden hyödyntämiseen. Mukana on biologista torjuntaa ja kestävän viljelyn periaatteita, uusiutuvan energian käyttöä aurinkopaneeleilla, lyhyitä kuljetusmatkoja sekä sesonkikalastusta ja osallistumista kestävän kalastuksen hankkeisiin. Lisäksi korostetaan eläinten hyvinvointia, eettisyyttä ja tuotannon läpinäkyvyyttä, yhteiskunnallisen yrityksen periaatteita ja ympäristöpolitiikkaa sekä ekologista siirtymää luomutuotantoon ja luonnon monimuotoisuuden hoitoa biosfäärialueella.

Osa ilmastoargumenteista kuitenkin kerrotaan yritysten omien verkkosivujen sijaan ainoastaan lehtiartikkeleissa, eivätkä ne ole helposti kuluttajan löydettävissä ja siten näkyvillä. Siksi on tärkeää, että myös nämä kestävän kehityksen toimet tuodaan näkyvästi esiin yritysten omilla verkkosivuilla ja markkinoinnissa.

Ilmastoviisaus Kemiönsaaren kunnassa

Kemiönsaaren kunnan verkkosivuilla kerrotaan laajasta Ympäristö- ja ilmasto-ohjelmasta (2022–2030), jonka tavoitteena on edistää hiilineutraaliutta, luonnon monimuotoisuutta ja vesistöjen tilaa sekä saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä. Ohjelma on linjattu suoraan kunnan strategiaan, ja sen toimenpiteet on jaettu teemakohtaisiin kokonaisuuksiin, kuten liikenne ja kuljetukset, energiatehokkuus, maankäyttö sekä lähiruoka. Ohjelmassa painotetaan vastuullista, suomalaisista raaka-aineista valmistettua ruokaa ja paikallisen ruokakulttuurin kehittämistä osana ilmastotyötä.

Kemiönsaaren kunnan henkilökunta esitteli toimenpiteitään lähiruoan edistämiseksi. Kunta ostaa omaan toimintaansa vakituisesti lähialueen omenoita, tomaatteja, kurkkua ja osan perunoista satokaudella paikallisesti. Lisäksi kunta ostaa paikallista kirjolohta ympäri vuoden. Lähiruokapäivänä kunta panostaa ruokaan ja laajentaa valikoimaa lihaan, sipuliin, marjoihin, jauhoihin ja muihin kasviksiin. Tarjoilun yhteydessä ilmoitetaan toimittajien nimet. Kunta näkee lähiruoan etuina muun muassa tuoreuden, pienemmät kuljetustarpeet ja paikallisen talouden vahvistamisen. Haasteiksi on havaittu tarjonnan ja kysynnän kohtaaminen, raaka-aineiden esikäsittelyasteen puuttuminen ja pienet toimituserät, varsinkin pienemmiltä tuottajilta – samankaltaisia haasteita, joita esiintyy usein myös muilla paikkakunnilla.

Lähiruoan käytön lisäämiseksi Kemiönsaaren kunnan päättäjät ovat tehneet aloitteita, ja yhteistyössä on mukana Turunmaan ruotsinkieliset maataloustuottajat, joiden kanssa on tehty selvityksiä. Keskustelua on käyty tuottajien kanssa, mutta logistiikka ja esikäsittelyasteen puuttuminen ovat edelleen pullonkauloja lähiruoan käytön lisäämiseksi.
Vierailun aikana Kemiönsaaressa vahvistui, että ilmastoviisaus näkyy arjessa myös käytännön tasolla. Lounaaksi tarjottiin ammattiopisto Axxell Brysabyn omasta lihasta valmistettuja Lindströmin pihvejä. Lisäksi muissa vierailukohteissa oli näkyvillä taulukoita, joissa esitettiin kotimaisten elintarvikkeiden osuus, hävikkikilot ja laskettu hiilijalanjälki.

Lähteet

ETU 2023. Kuluttajatutkimus 2023 -tiivistelmä (PDF-dokumentti)
Tarinakone 2023, Tarinallistamisen opas, Tarinakone.fi. (PDF-dokumentti)