Perinteinen kekri suosii kotimaista ruokaa

Maa- ja kotitalousnaiset (MKN) on kotimaisen kekriperinteen vaalija. Kekriviikkojen pääosassa on suomalainen lähellä tuotettu ruoka, yhteisöllisyys ja koko sen ympärille nivoutuva elinvoimainen maaseutu. Tänä vuonna kekriviikkoja vietetään 14.10.-3.11.2024

MKN Kekri Kaalisailykkeet Kuva Timo Viljakainen
Kuva: Timo Viljakainen

Nyt vietetään kekriviikkoja

Maa- ja kotitalousnaiset alkoi elvyttää suomalaiseen perinteeseen kuuluvaa kekriä Suomen 100-vuotisjuhlavuonna. Perinteiseen kekrin juhlintaan kuului ennen vanhaan ruualla ja juomalla herkuttelu pitkän ja työlään satokauden jälkeen. Sadon tuottamiseen oli tehty kovasti töitä. Raaka-aineet olivat satokauden ja syysteurastusten jälkeen runsaimmillaan ja kekriin kuului raskas syöminen.

Kotimainen kekri on halloweenia vanhempi perinne

Kekrin juuret ulottuvat kauas maatalouskulttuuriin ja sadonkorjuujuhliin, josta kurpitsajuhlakin on saanut vaikutusta. ”Haluamme nostaa omaa perinnettämme Amerikasta rantautuneen kaupallisen halloweenin tilalle”, kertoo MKN:n järjestöpäällikkö Helena Velin. "Kekrissä yhdistyvät suomalainen ruoka ja yhteisöllisyys kaupallisuuden sijasta."

Kurpitsat
Kuva: Pyry-Pekka Kantonen

Vaikka kekrillä on Suomessa pitkät perinteet, MKN haluaa tuoda kekrin kuitenkin tähän päivään. Tarjottavaa voi keventää ja kasviksien määrää lisätä, juurekset, kaalit ja sipuli ovat omiaan höystämään liha- ja kalaruokia. Hyvän lisän raaka-ainevalikoimaan tuovat marjat ja sienet. Viljatuotteet ovat ennen olleet ruokavaliomme perusta, ja maakuntien perinteiset leivät sopivatkin hyvin kekrijuhliin.

”Kekri on sadonkorjuuseen liittyvä juhla, joten ruoka kuuluu kekriin olennaisesti. Suosimme ruoissa kotimaisia raaka-aineita. Tunnelmaa voi luoda askartelemalla itse kotoisat somisteet ja käyttää niihin esimerkiksi ekologisia luonnon materiaaleja", Helena Velin neuvoo.

Monenlaisia kekrinviettotapoja

Yhdessä toteutetussa juhlassa suositaan lähiruokaa, nostetaan esiin tuottajia ja ruoantekijöitä. Tapahtuman ohjelmanesittäjiksi valitaan paikallisia esiintyjiä.

”Kekriä voi viettää monin tavoin. Kannustamme yhdistyksiämme järjestämään erilaisia yleisölle suunnattuja tapahtumia, joissa annetaan ideoita kasvisten käyttöön tai kerrotaan suomalaisesta ruoasta tuomalla esiin esimerkiksi ruoan joutsenlippumerkin perusteet. Samalla voi kertoa tarinoita kekristä ja järjestää kekrivisan,” kertoo Helena Velin. ”Kekritapahtumana voi järjestää myös leivonta-, käsityö- tai askartelu -työpajoja ja toritapahtumia. Mukavia tapahtumia ovat myös kekrilounaat ja ohjelmalliset kekri-iltamat, joita kannattaa toteuttaa yhteistyössä muiden paikallisten yhdistysten ja yrittäjien kanssa”.

Kekrijuhlat
Kuva: Pyry-Pekka Kantonen

”Herrain joulu ja talonpojan kekri”

Ennen kekrijuhlissa vieraili nurin käännettyyn turkkiin pukeutunut kekripukki, joka vaati kestitystä uhkaillen esimerkiksi kaataa uunin. Joissain osin maata on poltettu kekritulia. Uudempaa kekriviettotapaa edustaa risuista ja oljista tehty kekripukki, joka illan päätteeksi poltetaan ulkona. Näin tehdään tänä vuonna mm. Tervossa, jossa toteutetaan eri toimijoiden yhteistyössä toteuttama kekritapahtuma suurena ulkotapahtumana.

Kekrissä juhlittiin maatalouden ja sadonkorjuuta, mutta myös esi-isiä ja vainajia muistettiin hyvän onnen takaamiseksi. Lisäksi kekri oli vuodenvaihteen juhla ja siten myös palkollisten lomaviikko. Kekrin tärkeää asemaa maatalousyhteiskunnassa kuvaa sanonta ”herrain joulu ja talonpojan kekri”. Tämän päivän monet joulun ja uudenvuoden tavat juontavat juurensa kekriperinteeseen. ”Meillä on Suomessa omintakeisia vanhoja perinteitä, kuten kekri, jotka on syytä opettaa nuoremmillekin polville.”, Helena Velin summaa.


Ohjeita kekriin löytyy täältä

Tapahtumia kartalla:

Kekrikartta

Maakuntaleivät ja muita kekrireseptejä:

Kekrin ruokaohjeita