Haastattelussa Palosalmen maatilan emäntä Mirka Peltokangas

Maaseudun naisia -palsta on vakiona ProAgria Keski-Pohjanmaan tiedotuslehdessä. Huhtikuun 2025 numeroon Maaseudun naisia -haastatteluun valikoitui Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisten johtokunnan uusi varsinainen jäsen Mirka Peltokangas Perhosta. Mirka on paljasjalkainen perholainen yrittäjä. Hänellä on miehensä kanssa maatilayritys, Palosalmen maatila sekä tilapuotimyymälä. Perheeseen kuuluu 5 lasta, joista kolme on jo lentänyt pois pesästä. Mirka kertoo olevansa intohimoinen opiskelija, uuden oppija, mutta vanhan säilyttäjä. Tämän voin minäkin allekirjoittaa, minut vastaanotti erittäin positiivinen ja iloisen elämänasenteen omaava nainen, joka on täynnä suunnitelmia.

Palosalmen maatila - tilapuoti

Maatilalla on tilapuoti, joka on suosittu tuliaisten ostopaikka erityisesti kesäaikaan. Tilapuodissa on myynnissä oman tilan tuotannosta suoramyyntinä lihaa ja lihavalmisteita, sekä lampaantaljoja ja villalankaa. Omien tuotteiden lisäksi myynnissä on lähiruokaa muiden lähialueiden tuottajilta sekä käsitöitä.

Palosalmen maatilalla kasvatetaan Highland cattleja eli ylämaankarjaa sekä suomenlampaita ja ahvenanmaanlampaita. Pihapiiristä löytyy myös myös alpakoita ja kanoja. Asiakkaina on pääsääntöisesti yksityisasiakkaita, mutta lihaa toimitetaan myös ruoka-alan yrityksille.  

Kysyin Mirkalta mikä on yrittäjyydessä parasta: ”Parasta on se vapaus. Olen ollut myös palkkatyössä ja sieltä on vaikeampi irrottautua esimerkiksi lapsen lääkärireissulle. Ja se, että voi juoda ne päiväkahvit tuvan portailla auringonpaisteessa mustarastaan laulellessa, on aivan luksusta!”, vastaa Mirka. Miinuspuolena tulee tietyn vapauden toinen puoli eli oletkin yhtäkkiä kiinni tilalla 24/7.

Palosalmen maatilan tarina emännän itsensä kertomana:

Yritysidea ei syntynyt todellakaan aivan hetkessä ja muuttui monta kertaa matkan varrella. Aloitimme aikoinaan maidontuottajina. Navettaa laajennettiin ja työmäärä kasvoi, samalla myös perhe kasvoi. Tilalla oli vuosia palkattuna työntekijä, mutta jatkuvat haasteet työntekijöiden saamisessa ja vaihtuvuudessa kuormittivat aika tavalla. Sitten alkoivat kiristymään erilaiset vaatimukset navettarakennuksen, ympäristön ym osalta ja aloimme miettimään, kuinka paljon olisimme valmiita investoimaan, kun kuitenkaan työmäärä ei ainakaan merkittävästi vähenisi. Tilalla ei ollut tiedossa varmaa jatkajaa, joten jouduimme punnitsemaan hyvin vakavasti mihin suuntaa tilaa vietäisiin. Minulla on myös paha allergia, joka haittasi navettatyötä merkittävästi. Allergia vaivaa toki edelleen, mutta näissä olosuhteissa pystytään enemmän valikoimaan, mitä työtä meistä kumpikin tekee. 

Samaan aikaan tietynlainen arvomaailma oli muuttunut paljon. Voisiko elämässä tehdä jotain muutakin kuin työtä? Voisiko työ olla toisenlaista? Myös luontoarvot, luonnon monimuotoisuus ja sen säilyttäminen vaikutti merkittävästi juuri tämän tyylisen maatalousyrittämiseen.  

Pohdinnat kestivät itse asiassa aika monta vuotta, päätös ei todellakaan ollut helppo. Jonkinlaisesta turvatusta kuukausitulosta hyppäsimme johonkin aivan uuteen ja riskialttiimpaan. 

Varsinainen yritysidea ja konsepti oli alun perin hieman toisenlainen. Minä olen yhdeltä koulutukseltani mielenterveys- ja päihdetyöhön suuntautunut lähihoitaja ja suunnitelmana oli aloittaa green care – toiminta tilalla. Haaveena oli nimenomaan mielenterveys- ja päihdeasiakkaat ja tämä toiminta olisi ollut yksi tulonlähde yrityksessä. Tämä kuitenkin kariutui, vaikka tarvittavat toimet, eläimet, pakolliset koulutukset ym oli valmiina, koska vaatimukset luvanvaraiselle toiminnalle muuttuivat.  

Päätimme siis panostaa tilapuotiin ja alunperin GC toimintaan hankitut lampaat muuttuivat lammaskatraamme uuhiemoiksi ja aloitimme pienimuotoisen lampaanlihan tuotannon. Toisaalta myös minun käsityötaustani ja melkein valmiit materiaalitkin, olisi ollut yksi mahdollisuus tilapuodin valikoiman laajentamiseen käsityötuotteiden valmistukseen ja myyntiin, mutta vielä siihen ei ole ollut aikaa oikein panostaa.  

Johtokuntatyö Maa- ja kotitalousnaisissa

Mirkalla on tahtotila vaikuttaa asuinalueensa elinvoimaisuuteen ja houkuttelevuuteen. Hän haluaa erityisesti kannustaa uusia suoramyyntitiloja, kehittää verkostoa siten että pienilläkin, uusilla ja kokeilevilla tuottajilla olisi mahdollisuus yrittää. Johtokuntatyö on yksi tapa laajentaa verkostoja ja saada muita samanhenkisiä mukaan. Maa- ja kotitalousnaisille laaditaan uutta valtakunnallista strategiaa 2026-2030. Mirka nostaisikin myös uuteen strategiaan tärkeät aiheet kuten ilmastomyönteinen ja kestävä yhteiskunta, Suomalaisen ruoan sankaritarinat sekä Suomi kutsuu kylään.

Tulevaisuudenkuva

Toimeliaan yrittäjän ihannetilanne tulevaisuudessa olisi sellainen, että alueemme kunnat olisivat muuttovoittoisia, pienten yritysten toiminta olisi mahdollista ja työpaikkoja sekä etätyömahdollisuuksia olisi niin hyvin, että nuoret perheet haluaisivat tänne. Vahvistettaisiin sitä, mitä isoilla kaupungeilla ei ole tarjota; kyläkouluja (joissa mahdollistuu sitten ne erilaiset aikuistenkin harrastustoiminnat), pienten yritysten toimintamahdollisuuksia, verkostoitumisia, kyläyhteisöjä. 

”Minä toivon, että yrityksemme olisi vakiinnuttanut paikkansa ja ehkäpä joku lapsista perheineen puuhailisi jo apuna tai ehkä olisi ottanut jo ohjakset käsiinsä. Minä voisin keskittyä vaikka enemmän omaan intohimooni, käsitöihin ja ehkäpä vaikka perinnehoitoihin ja sitä kautta meidän kulttuuriperintömme säilyttämiseen.” päättää Mirka haastattelun.  

Haastattelijana Etelä- ja Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtaja Kirsi Ylitalo. 

Kesäkohde vinkki: Palosalmen maatilan puoti (Hautakoskentie 77, Perho) avoinna joka lauantai klo 11-13 tai sopimuksen mukaan p. 0400 413779. Kesäaikaan myös eläimet nähtävillä!