Sopimuslaidunnus turvaa luontoarvojen säilymisen Seitsemisen kansallispuistossa

4 min lukuaika

Maisema mielessä

Seitsemisen Koveron tilan alueen hoidon tavoitteena on perinnemaiseman arvojen vaaliminen. Arvot muodostuvat sekä perinnemaiseman perinteisen käyttömuodon, laidunnuksen, myötä syntyneen elinympäristön lajistosta, että metsätorpan asumisen myötä kehittyneestä kulttuurimaisemasta.

Kovero 3
Lampaat viihtyvät laumassa ja tarkkailevat mielellään ihmisiä. Kuva Helena Riitijoki

Kovero kuvastaa metsäseutujen asutushistoriaa

Pirkanmaan pohjoisosassa sijaitseva Seitsemisen kansallispuisto oli aikoinaan Ikaalisten kylien nautinta-alueeseen kuuluvaa erämaata. Asutus näillä seuduilla vakiintui vasta 1800-luvulla kruununmetsätorppien perustamisen myötä. Koveron kruununmetsätorppa perustettiin virallisesti vuonna 1859, vaikka paikalla lienee asuttu jo hieman aiemmin. 1930-luvulla Koveron torpan silloinen vuokralainen Ananias Kovero lunasti tilan itselleen valtiolta. Tila pysyi asuttuna aina 1960-luvun loppupuolelle asti, ja se siirtyi takaisin valtion haltuun, kun Metsähallitus osti tilan vuonna 1970. Tuolloin Koveron kaikki pellot metsitettiin. Viimeisten vuosikymmenten aikana Koveron kulttuurimaisemaa on ennallistettu raivaamalla entisiä peltoja jälleen laidunmaiksi, ja palauttamalla osa alueen metsälaitumista uudelleen laidunkäyttöön. Seitseminen on Pirkanmaan suosituin luontomatkailukohde, ja Koveron alueen kulttuurimaisema Metsähallituksen merkittävimpiä hoitokohteita. Vaativan ja arvokkaan kohteen hoitamisessa tarvitaan erityisosaamista, eivätkä ihmiset selviä tehtävästä yksinään.
Avuksi tarvitaan myös eläimiä.

Koveron tila Seitsemisessä.
Koveron tila Seitsemisessä. Kuva Helena Riitijoki

Pitkäjänteinen hoitotyö tuo tuloksia

Koveron alueen hoidon tavoitteena on perinnemaiseman arvojen vaaliminen. Arvot muodostuvat sekä perinnemaiseman perinteisen käyttömuodon, laidunnuksen, myötä syntyneen elinympäristön lajistosta, että metsätorpan asumisen myötä kehittyneestä kulttuurimaisemasta. Koveron kaltaisen kohteen näkyvän maiseman taustalla on runsaasti aineetonta kulttuuriperintöä. Aineettoman kulttuuriperinnön arvoja vaalitaan jatkamalla laidunnusperinnettä ja pitämällä torppaa avoimena yleisölle, jolloin pihapiirissä säilyy myös ihmisten toiminnan vaikutus.

Koveron mailla harjoitettu perinnemaiseman hoitotapa on pystynyt vastaamaan suojelulle asetettuja tavoitteita, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Pekka Vesterinen Metsähallituksesta. Koverossa tavatun ketonoidanlukon esiintymät ovat vahvistuneet ja lisääntyneet, kun kolmen vuosikymmenen ajan jatkunut laidunnus on vähitellen palauttanut elinympäristöä kohti perinteisen hevosmaatalouden aikaa.

Koveron torpan pihapiirin lisäksi alueen entisiä, laajoja metsälaitumia koitetaan osittain palauttaa laidunnuksella tehtävän hoidon piiriin.

Koveron torpan alue on osa sekä kansallispuistoa että Natura-alueiden verkostoa. Natura-alueilla tarkastellaan niiden hoidolle asetettuja tavoitteiden saavuttamista kymmenen vuoden välein suoritettavilla arvioinneilla. Samassa yhteydessä säädetään hoidon tavoitteita tuleville vuosille. Arviointikierrosten välillä hoitotoimia ohjataan laitumille laaditun viisivuotisen ympäristösopimussuunnitelman toimenpiteillä. Hoitotoimista pidetään hoitopäiväkirjaa, jotta esimerkiksi alueen laiduneläinten määrästä ja eläinten siirtymisestä laidunlohkojen välillä kertyy tietoa tulevan hoitosuunnitelman pohjaksi.

Laidunnus tukee luonnon monimuotoisuutta.
Laidunnus tukee luonnon monimuotoisuutta, mikä ilmenee lajiston rikkautena. Kuva Helena Riitijoki. 

Suojelutyössä auttaa sopimuslaidunnusjärjestely

Niin Seitsemisessä kuin monella muullakin suojelualueella perinneympäristöjen hoito perustuu sopimuslaidunnukseen. Sopimuslaidunnus on järjestely, jolla maanomistaja ja laiduneläinten omistaja sopivat yhdessä, miten alueen hoito järjestetään, ja millaisia korvauksia siitä mahdollisesti maksetaan. Metsähallitus perii omilla maillaan vain säädösten mukaisen minimivuokran laidunyrittäjältä. Laidunyrittäjä puolestaan hakee laitumille Maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimuksen, joka on osa maataloustukijärjestelmäämme. Hoitosopimuksen myöntämisen edellytyksenä on hoitosuunnitelman laatiminen kaikille laidunnettaville peltolohkoille, sekä hoitosuunnitelmaan kirjattujen toimenpiteiden toteuttaminen.

Seitsemisen alueella on Koveron torpan lisäksi Löytyn vanhan torpan pihapiiri, jossa on asuttu viimeksi 1960-luvulla. Löytyn torpan entistä pihapiiriä alettiin hoitaa perinnebiotooppina vuonna 1995. Kansallispuiston ja Natura-alueen läheisyydessä on lisäksi kolmas hoitokohde, Papinahteen tilan pihapiiri, jota on hoidettu ensin niittämällä ja myöhemmin laiduntamalla hieman yli kymmenen vuoden ajan. Kaikkia kolmea kohdetta hoitaa sopimuslaidunnusjärjestelyllä kurulaisen Rantavainion lampaan Paula Männistö eläimineen.

Laiduntajat puun alla.
Sateisina jaksoina laitumet ovat reheviä, ja laidunpaineen säätelyllä on suuri merkitys hoitotyön onnistumiselle. Kuva Helena Riitijoki. 

Suojelualueiden sopimuslaidunnus on yhteispeliä

Paula Männistöllä yli 40 kilometriä matkaa kotitilalta Seitsemisen alueen laitumille. Lampaiden päivittäisen valvonnan ja hoidon lisäksi työhön sisältyykin runsaasti ajamista kodin ja sopimuslaidunnuskohteiden välillä. Myös lampaat taittavat saman työmatkan siirtyessään kotitilaltaan laitumille laidunkauden alussa ja lopussa. Metsähallitus vastaa laitumien aitojen rakentamisesta ja ylläpitämisestä. Ilahduin myös siitä, miten huomaavaisesti retkeilijät suhtautuvat laiduneläimiin, Paula jatkaa.

Paula Männistöllä on nyt takanaan ensimmäinen vuosi Seitsemisen alueen laitumilla. Keväällä ennen laidunkauden alkua Männistöä ja Pekka Vesterinen kiersivät hoidettavat alueet yhdessä hoitosuunnitelman laatineen maisema-asiantuntijan kanssa. Kierroksen yhteydessä päätettiin aikaisemman kokemuksen perusteella, että jatkossa lampaat laiduntavat Koverossa yhtenä laumana, joka siirtyy eri laidunlohkojen välillä kokonaisuudessaan. Näin lampailla on turvallisempi olo, ja ne kiertävät halukkaammin koko laitumen alueella.

Sekä Vesterinen että Männistö pitävät tärkeänä hyvää tiedonkulkua Metsähallituksen ja sopimuslaiduntajan välillä. Kun yhteydenpito toimii, myös hiljainen tieto siirtyy ketterästi toimijoiden välillä.

Laidunpaineen säätelyllä on suuri merkitys suojelulle asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Kokemusperäinen tieto auttaa löytämään oikean hoitotavan kullekin kohteelle. Koverossa havaittiin noin viikon mittaisen laidunnusjakson sopivan parhaiten alueelle, ja jakson pituutta säädeltiin vielä kauden aikana vaihtuvien sääolojen mukaisesti. Loppukesää kohden eläinten määrää alueella vähennettiin, jotta eläimet saavat riittävästi ravintoa, mutta myös laidunnusta voidaan jatkaa laidunkauden päättymiseen saakka. Seitsemisessä laidunkausi päätetään ennen metsästyskauden alkamista.


Laidunpankin nettisivut.
Laidunpankin nettisivut tarjoavat tietoa, vinkkaavat laitumia ja laidunalueita.

Laidunpankki-palvelu yhdistää toimijat

Laidunpankki on maksuton palvelu, jota ylläpitää ProAgria Etelä-Suomen MKN Maisemapalvelut. Laidunpankissa voi ilmoittaa sekä laiduntajia kaipaavista alueista että laidunmaata kaipaavista eläimistä. Palvelussa on tarjolla myös sopimuspohjia maanvuokraamisen ja laiduntamisen tueksi. Lisäksi Laidunpankista löytyy maisemanhoitoyrittäjiä, joilta voi ostaa palveluja aidanrakennukseen, laidunalueiden raivaamiseen ja eläinten valvontaan ja kuljettamiseen.

Teksti: Laura Puolamäki

Kirjoittaja toimii maisema-asiantuntijana Etelä-Suomen MKN Maisemapalveluissa.