Ruokatuotteita kansallispuistosta – ruoan ja maiseman kestävää tuotteistusta Unkarissa

Unkarin pinta-alasta maatalousmaata on 56 % eli 5,3 miljoonaa hehtaaria. Siitä 15 % on niittymaita eli laidun- ja rehuntuotantoalaa, jota ei viljellä intensiivisesti. Unkarin niittymaasta 60 % kuuluu Natura-verkostoon. (Vertailun vuoksi Suomessa maatalousmaata on noin 8 % eli 2,3 milj. ha).

Unkarissa on 10 kansallispuistoa, joihin sisältyy paljon maatalousmaata, erityisesti niittyjä ja laidunalueita. Kansallispuistojen hallinnot harjoittavat itsekin maataloutta osalla alueistaan. Tämä tarkoittaa pääasiassa laidunnukseen perustuvaa kotieläintuotantoa ja pienemmässä määrin peltokasvien viljelyä. 

Kansallispuistojen laidunnuksella hoidetaan maisemaa ja ylläpidetään elinympäristöjä. Sen avulla edistetään myös geenivarojen säilyttämistä ja alkuperäisten maatalouseläinrotujen ylläpitoa. Näihin kuuluvat muun muassa vesipuhveli, unkarilainen harmaakarja, mangalica-sika sekä racka- ja cikta-lampaat ja hucul-hevonen. Kansallispuistojen omassa hallinnassa oleva eläinkanta voi olla yhteensä jopa 14 000 tuotantoeläintä (vuoden 2015 tiedot). Lisäksi osaa kansallispuistoalueista laidunnetaan yksityisten karjatilojen eläimillä, jotka voivat olla myös nykyaikaisempien rotujen karjaa.

Lisäksi Unkarissa toimivassa päägeenipankissa (https://www.nbgk.hu/) säilytetään viljelyskasvien siemeniä. Sieltä löytyy mm. yli 10 000 palkokasvilajiketta, joista pelkästään papuja on 4 300 lajiketta ja herneitä 1 100 lajiketta. Kansallispuistojen hallinnot osallistuvat myös kasvien geenivarojen säilyttämiseen, mutta siemeniä voivat käyttää niin yksityiset viljelijät kuin harrastelijapuutarhuritkin.

Kansallispuistoissa tuotetaan elintarvikkeita ja palveluja, joille voidaan myöntää erityinen tuotemerkki Nemzeti Parki Termék. Unkarin valtion käynnistämän toiminnan tavoitteena on edistää suojelualueilla ja Natura-alueilla toimivien viljelijöiden, käsityöläisten ja palveluntarjoajien elinkeinoa. Sillä vahvistetaan alueellista identiteettiä, ylläpidetään elinympäristöjä, lisätään luontoarvoja ja säilytetään geeniperimää. 

Kansallispuistotuotemerkki on myönnetty vuodesta 2013 lähtien jopa lähes 1 500 erilaiselle tuotteelle. Lihan ohella tuotteissa käytetään paljon kasviksia. Merkin saaneissa tuotteissa on viinejä, mehuja, hilloja, hunajaa, sienivalmisteita, juustoja, salamia ja savutaimenta. Lisäksi merkki voidaan myöntää käsityötuotteille tai majoituspalveluille, joita on tarjolla kansallispuistoissa. Merkin kriteereihin kuuluu toiminta Natura- tai muulla suojelualueella sekä paikallisten raaka-aineiden käyttö. Toiminnan ja tuotteen tulee olla laadukasta ja ympäristöystävällistä. Sen tulee edustaa alueen luonto- ja kulttuuriarvoja ja täyttää kansalliset ja EU-normit.

Kansallispuistotuotemerkkiä hyödynnetään myös matkailussa ja erilaisten tapahtumien yhteydessä. Lisätietoa kansallispuistomerkistä ja tuotteista: https://nemzetiparkitermek.hu/

”Jokainen, joka Kansallispuistotuotteen mukana vie kotiinsa palan alueen makuja, perintöä ja perinteitä, voi myös tuntea, että on valinnallaan myötävaikuttanut luonnonarvojen säilyttämiseen.” - nemzetiparkitermek.hu

Teksti: 
Saara Ryhänen, maisema- ja ympäristöasiantuntija, ProAgria Etelä-Savo, Etelä-Savon MKN
Teksti perustuu Attila A. Krallin esitykseen Pellolta pöytään näkyväksi -hankkeen webinaarissa 27.1.2026 ja on hänen tarkistamansa.

Kuva 2: Jokaisella kansallispuistolla on käytössään oman puiston tunnuksella varustettu Kansallispuistotuotemerkki. Kuvassa Ferto-Hansagin kansallispuiston tuotemerkki.

Blogiteksti on tuotettu Pellolta pöytään näkyväksi -hankkeessa. Hankkeen kohderyhmänä ovat maatilat ja maaseudun elintarvike-, matkailu- ja ravintola-alan yritykset Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Pohjois-Karjalan alueella. Hanketta toteuttavat ProAgria-Etelä-Savo, ProAgria Itä-Suomi ja ProAgria Etelä-Suomi sekä alueiden maa- ja kotitalousnaisten piirikeskukset. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Etelä-Savon ELY-keskukselta, jonka tehtäviä hoitaa nykyisin Itä-Suomen elinvoimakeskus.