Mitä vieraslajit ovat ja miten ne liittyvät ruoantuotantoon?

6 min lukuaika

Maisema mielessä

Kuvittele, että yksi pienen pieni muna saapuu vahingossa puutarhaasi uuden kasvimaasi maa-aineskuorman mukana. Pienistä munista kehittyy pieniä nilviäisiä, jotka etsivät syötävää lehtikarikkeesta.

Hukkakaura Paivi Meronen

Kuvittele, että yksi pienen pieni muna saapuu vahingossa puutarhaasi uuden kasvimaasi maa-aineskuorman mukana. Pienistä munista kehittyy pieniä nilviäisiä, jotka etsivät syötävää lehtikarikkeesta. Niillä ei ole uudessa elinympäristössään, puutarhassasi, luontaisia vihollisia, ja jo ensimmäisen kesän lopulla huomaat puutarhassasi mönkivän jo vähän isompia uusia ”mustahattuisia” etanoita, joita et tunnista. Huomaat niille maistuvan hyvin viljelyksesi puutarhassa. Pienen tuumailun jälkeen toteat etanoiden olevan mustapääetanoita, jotka on säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi ja niihin liittyy tautiriski. Nappaat kumihanskat käteen ja aloitat torjunnan kiireessä keräämällä etanoita vieraslajit.fi -sivuston ohjeiden avulla puutarhastasi. Pidät tarkkaa lukua siitä, ettei naapurille aiemmin lupaamasi multakuorma puuntaimineen lähdekään kotipihastasi. Päätät myös informoida maa-aineksen toimittajaa mustapääetanoiden munien leviämisen varalta, jotta vahinko ei lähtisi leviämään suuremmille alueille tai viereiselle peltomaalle. 

Mustapääetanalla on nimensä mukaan musta pää. Se on luokiteltu kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi ja saapunut Suomeen vasta 2010-luvulla. Kuva: Aura Alaraudanjoki

Tuttu tarina? Onko pihallesi tai pellollesi ilmaantunut sinne kuulumaton vieraslaji, kenties lupiini tai hukkakaura siemensekoituksen mukana? Onneksi ongelma ei ole vielä kaikkialla Suomessa yhtä hälyttävä, mutta ilmastonmuutoksen vauhdittamana ja ihmistoiminnan seurauksesta vieraslajit levittäytyvät yhä nopeammin kohti Pohjoisia leveyksiämme. Tietoisuus siis siitä, miten tulisi toimia, jos vastaava tapahtumaketju kävisi omalle kohdalle tulevaisuudessa, on tärkeää niin luonnon kuin oman kukkaron näkökulmasta. 

Vieraslajit haastavat alkuperäislajeja ja ruoantuotantoa

Vieraslajilla tarkoitetaan eliölajia, joka on siirtynyt ihmisen toiminnan seurauksena luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle. Tulokaslajit puolestaan kulkeutuvat uusille alueille omin keinoin, ilman ihmisen avustusta, eikä niitä pääsääntöisesti torjuta. Suomessa meitä velvoittavat niin kansalliset kuin EU-tason sekä kansainväliset säädökset vieraslajeista ja niiden haitallisten vaikutusten torjunta. Vieraslajeja ei saa päästää luontoon, istuttaa tai kylvää. 

Kaikki vieraslajit eivät aiheuta suuria haittoja tai ongelmia, mutta osa niistä muuttuu haitallisiksi vieraslajeiksi, joita ei saa pitää hallussa, tuoda maahan, myydä tai muuten luovuttaa, kasvattaa tai päästää ympäristöön. Haitalliset vieraslajit ovat aggressiivisia leviämään viemällä kasvutilaa alkuperäisiltä eliölajeiltamme, ne heikentävät luonnon monimuotoisuutta ja voivat vaikuttaa negatiivisesti jopa kokonaisten ekosysteemien toimintaan. Esimerkiksi komealupiini muuttaa maaperän typpikoostumusta vähäravinteiseen maahan erikoistuneille niittykasveille haitalliseksi ja leviää vauhdikkaasti tukehduttaen alleen alkuperäistä kasvillisuutta. Jättipalsami, myös paukkupalsamina tunnettu vaaleanpunainen haitallinen vieraslajimme, aiheuttaa muun muassa eroosiota, yksipuolistaa kasvillisuutta sekä vähentää niittykasvien pölytystä. 

Jättipalsamia torjutaan kitkien useaan otteeseen kasvukauden aikana. Sen siemenet voivat levitä jopa 7 metrin etäisyydelle kasviyksilöstä! Kuva: Aura Alaraudanjoki

Vieraslajit voivat olla myös riski ruoantuotannolle vahingoittamalla viljelykasveja, heikentämällä pölytystä, levittämällä tauteja (esim. virukset, bakteerit, sienet) sekä kilpailemalla hyötykasvien kanssa samoista resursseista ja elintilasta. Vieraslajit aiheuttavat merkittäviä taloudellisia vahinkoja ja lisäävät torjuntakustannuksia. 

Lisäksi erilaiset karanteenituhoojiksi ja laatutuhoojiksi luokitellut kasvintuhoojat ovat uhkana ruoantuotannolle ja niille on oma asetuksensa (EU) 2019/2072 (liite II), jossa on kasvien tuotantoa ja tuontia koskevia vaatimuksia. Esimerkiksi satunnaisesti Suomessa esiintyvää karanteenituholaista, koloradonkuoriaista  (Leptinotarsa decemlineata) voidaan pitää yhtenä pahimmista perunantuhoojista, ja sen esiintymät tai epäilyt tulee ilmoittaa aina viipymättä Ruokavirastoon.

Aikuisen koloradonkuoriaisen hyvä tuntomerkki on n. 1cm koko, sen kelta-mustaraidallinen kuviointi ja mustapilkullinen oranssi pää. Kuva: Aura Alaraudanjoki

Nopeana leviäjänä, sadon laadun heikentäjänä ja torjunnan hankaluudestaan tunnettu hukkakaura on tullut tutuksi jo yhä useammalle suomalaiselle pelloilla, pientareilla ja jopa kukkapenkissä kasvavana vieraslajina. Hukkakauran lisäksi esimerkiksi rikkakananhirssi ja viherpantaheinä leviävät tehokkaasti yksivuotisina paahteisia ympäristöjä suosivina C4 -heinäkasveina. Ne tuottavat valtavasti siemeniä (10 000-80 000 kpl/yksilö) ja maahan muodostuva siemenpankki voi kasvaa massiiviseksi, jos mekaanista toruntatoimea, kitkemistä, ei aloiteta heti kasvin ilmentyessä alueelle.

Hukkaukaura erottuu muusta kasvustosta koollaan ja harvalla röyhyllään. Havaitut yksilöt tulee heti poistaa kitkemällä, etteivät siemenet ehdi karista maaperään. Hukkaukara kitketään juurineen ja pussitetaan suoraan ehjiin säkkeihin. Säkit pitää aina hävittää polttamalla eikä kitkujätettä saa jättää maastoon tai pientareille.Kuva: Anna Turunen

Vieraslajien reitti pelloille ja ympäristöön; metsänreuniin, aukkopaikkoihin, rantavöhykkeille, peltojen ja pientareiden reunoille, voivat kulkea esimerkiksi taimien, erilaisten vihannes-, yrtti- ja peltokasvien siemenseosten sekä linnuille tarjottavien siementen ja talipallojen mukana tai ulkomaisten kuivikkeiden ja eläinrehujen, hevosen tai vaikka lypsykarjan lannan, maansiirtojen tai työkoneiden kuljettamina. Toisin sanoen leviämisreittejä on useita ja yhteistä näille kaikille on se, että torjuntatoimiin tulee tarttua välittömästi vieraslajin havaitsemisen jälkeen ja vieraslajien leviämisen ennaltaehkäisyyn pitää käyttää riittävästi resursseja isojen kustannusten välttämiseksi. 

Satovahinkoja pelto- ja puutarhaviljelyssä aiheuttavat myös esimerkiksi espanjansiru- sekä mustapääetanat, joiden torjuntaohjeet on päivitetty keväällä 2026. Vierasperäiset taudit ja loiset voivat uhata myös kotieläimiä mm. heikentämällä niiden terveyttä ja lisäämällä eläinlääkärikuluja.

Lajikato ja pölyttäjien ahdinkoon on havahduttu jo eri puolilla maailmaa. Monet viljelykasvit tarvitsevat pölyttäjiä tuottaakseen satoa. Vieraslajit voivat vaikuttaa pölyttäjiin haittaamalla niiden lisääntymistä ja ravinnonsaantia, syrjäyttää alkuperäistä niittykasvillisuutta ja muuttaa elinympäristöjä, kuten niittyjä ja tienpientareita, niittylajistolle kelvottomaksi. Jos niittyjen määrä maatalousympäristössä vähenee, vaikuttaa se myös pölyttäjien määriin alueella. Tällöin hedelmien, marjojen ja muiden pölytystä tarvitsevien kasvien sadot ovat vaarassa pienentyä.

Ennaltaehkäise, tunnista, ilmoita ja toimi!

Tärkeintä vieraslajien torjunnassa on ennaltaehkäistä ja tukkia niiden leviämisreitit. Ennaltaehkäisystä huolimatta voi uusia vieraslajeja ilmestyä kiinteistölle, jolloin seuraava toimi on mekaaninen poistaminen, esim. vieraslajin kitkeminen säännöllisin väliajoin lajikohtaisten ohjeiden mukaisesti ja kitkujätteen/vieraslajin asianmukainen hävittäminen. Vieraslajien poisto on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä puuhaa, mutta palkitsevaa, kun esiintymän saa ajan saatossa oikeilla menetelmillä nujerrettua. Torjunnan laiminlyönnin tai epäonnistumisen seurauksena vieraslaji voi vakiintua vahingoittamalla ympäröivää luontoa. Haitallisia vieraslajeja tulisi poistaa kemiallisesti, esim. myrkyttämällä viimeisenä keinona ja vain suurella harkinnalla, sillä ympäristöhaitat voivat ulottua laajalle eri eliöryhmiin ja elinympäristöihin.

Peltoviljelyssä vieraslajien torjuntaa tulee tehdä myös ensisijaisesti mekaanisesti kitkien. Rikkakananhirssistä ja pantaheinistä tulee tehdä ilmoitus vieraslajiportaaliin osoitteessa vieraslajit.fi.  Hukkakaurasta on aina myös ilmoitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Tavanomaisella ja luomuviljelyllä ovat vielä omat erityispiirteensä vieraslajien torjunnan ohjeistuksessa, esimerkiksi kemiallisessa torjunnassa ja maanmuokkauksessa. Vieraslajien torjunta ruoantuotannossa aiheuttaa kasvavia tuotantokustannuksia ja ympäristöhaittoja, jos joudutaan turvautumaan kemialliseen torjuntaan. Lisäksi ongelmaksi voi muodostua, että toiset vieraslajit kehittävät nopeasti vastustuskykyä torjunta-aineille, jolloin niiden hallinta vaikeutuu entisestään.

Täydellisesti vieraslajien leviämistä ei voida estää, mutta riskiä voidaan vähentää monin keinoin, esim. noudattamalla lainsäädäntöä, valvomalla kasvien ja tuotteiden kauppaa kansallisesti ja kansainvälisesti, tunnistamalla uusia vieraslajeja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, poistamalla haitallisia vieraslajeja asianmukaisesti ennen niiden laajaa leviämistä sekä vieraslajijätteen oikeanlaisella hävittämisellä. Ensisijaisesti tärkeää on lisätä kansalaisten tietoisuutta vieraslajeista ja kehittää ympäristöystävällisiä tehokkaita torjuntamenetelmiä.

Tulevaisuuden ruokaturvan haaste

Vieraslajit ovat yksi maailman nopeimmin kasvavista haasteista. Vaikka niiden vaikutukset eivät aina näy kuluttajalle välittömästi, ne voivat heikentää satoja, nostaa tuotantokustannuksia ja vaikuttaa ruoan saatavuuteen. Ruoantuotannon tulevaisuus ei riipu ainoastaan säästä, teknologiasta tai viljelymenetelmistä. Se riippuu ensisijaisesti siitä, kuinka kohtelemme ympäröivää luontoamme, kuinka tehokkaasti pystymme tunnistamaan ja hallitsemaan uusia vieraslajeja ennen kuin niistä tulee pysyvä uhka luonnolle sekä meidän hyvinvoinnillemme; pelloille, tiloille ja koko ruokajärjestelmälle.

Aura Alaraudanjoki
Maisema- ja ympäristöasiantuntija

Lisätietoa aiheesta:

Kansallinen vieraslajiluettelo: https://vieraslajit.fi/lajit?FiList=true&fi=true s

EU:n Vieraslajiluettelo: https://vieraslajit.fi/lajit?EuList=true&eu=true

Rikkakananhirssi ja viherpantaheinä: https://www.ruokavirasto.fi/kasvit/rikkakananhirssi-ja-viherpantaheina/

Rikkakananhirssin torjunta: https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/ajankohtaista/ruokaviraston-blogi/blogitekstit/blogi-rikkakananhirssin-torjunta--kooste-toimenpiteista/

Laki hukkakauran torjunnasta 185/2002  https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2002/185#chp_2__sec_5

Lisää vieraslajilainsäädännöstä: https://vieraslajit.fi/info/i-783 , https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2015/1709

Ilmoita vieraslajihavaintosi: https://vieraslajit.fi/ilmoita 

Opi lisää vieraslajeista: https://www.sll.fi/opi-lisaa/vieraslajit/

Päivitetty ohje torjuntaan espanjansiru- ja mustapääetanalle: https://vieraslajit.fi/info/i-8411