Ruokamessut opettivat – yhteistyöllä eteenpäin
Osallistuimme tänä vuonna Helsingin messukeskuksen Ruokamessujen 2026 artesaaniosastolle Kainuussa tuotettu -verkoston voimin yhdessä kahden paikalla olleen pienyrittäjän ja kahden pienyrittäjän paikalla olleiden tuotteiden kanssa. Messut tarjosivat arvokkaan mahdollisuuden tuoda paikallisia tuotteita esille, kohdata kuluttajia kasvotusten ja kerätä kokemuksia siitä, mikä toimii ja mikä ei.
Tällä kertaa myynti jäi odotettua heikommaksi. Vaikka tuotteet herättivät kiinnostusta, varsinaiset ostot jäivät vähäisiksi. Kokemus herätti pohtimaan, millä keinoilla messuosallistumista voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää tehokkaammin ja saada siitä enemmän irti.
Yksi selkeä havainto oli maistatusten merkitys. Kun ihmisille tarjottiin mahdollisuus maistaa tuotteita, he pysähtyivät helpommin osastolle. Maistatukset toimivat tehokkaana keinona houkutella kävijöitä ja aloittaa keskustelu. Ilman niitä moni olisi voinut kulkea ohi huomaamatta tarjontaa. Vaikka maistatukset herättivät kiinnostusta, ne eivät välttämättä vielä sellaisenaan johtaneet ostopäätöksiin. Luonnonraaka-aineista valmistetut tuotteet koettiin osittain vieraina, jolloin niiden arvoa ei ollut helppo hahmottaa lyhyellä ensi kohtaamisella. Lisäksi tuotteiden käsityöläisyyttä ja artesaaniluonnetta sekä laadukkaiden raaka-aineiden ja pienimuotoisen tuotannon taustalla olevaa työtä ei aina osattu tunnistaa eikä arvostaa esim. hinnanmuodostuksen näkökulmasta. Tämä haastaa kertomaan entistä vahvemmin tuotteiden tarinaa ja avaamaan niiden valmistuksen arvoa kuluttajille.
Toinen tärkeä oppi liittyi tuotteiden esillepanoon. Messuilla tuotteiden pitäisi olla näkyvästi ja runsaina kokonaisuuksina esillä. Isolla volyymillä rakennettu näyttävä esillepano herättää huomiota ja antaa ammattimaisemman vaikutelman. Runsaus viestii myös siitä, että tarjolla on kiinnostavaa ja kysyttyä. Tässä kohtaa osaston koko nousi keskusteluun. Tällä kertaa tila oli ehkä liian pieni suhteessa mukana olleiden yrittäjien määrään. Kun useampi toimija jakaa rajallisen tilan, tuotteiden esillepano kärsii eikä jokainen saa ansaitsemaansa näkyvyyttä. Toisaalta suurempi osasto tarkoittaa merkittävästi korkeampia kustannuksia. Ruokamessuille osallistuttiin osana KantriLuonto-hankkeen toimenpiteitä ja hankkeen tukemana messuosasto oli yrittäjille huomattavasti todellista hintaa edullisempi.
Somekilpailut tunnistettiin hyvänä keinona saada kontakteja ja kasvattaa näkyvyyttä messujen aikana. Messujen jälkeen syntynyttä somenäkyvyyttä tulee hyödyntää ylläpitämällä vuorovaikutusta uusien seuraajien kanssa sekä ohjaamalla kiinnostus kohti varsinaisia ostopäätöksiä esimerkiksi jatkoviestinnän ja kohdennetun markkinoinnin avulla sekä ohjaamalla ostamaan verkkokaupasta.
Yhteistyö oli messujen suurin onnistuminen. Yrittäjien välinen yhteistyö sujui erinomaisesti, ja erityisen merkittävää oli, että kaikki osallistuivat yhteisesti myös toistensa tuotteiden esittelyyn ja myyntiin. Tämä osoitti vahvaa luottamusta, juuri sellaista verkostomaista toimintaa, joka voi tulevaisuudessa vahvistaa alueen pienyrittäjyyttä entisestään ja synnyttää esimerkiksi alueen toimijoita kehittäviä yritysverkostoja.
On myös hyvä muistaa, että messujen vaikutus ei aina näy välittömästi kassassa. Usein messuilla syntyneet kontaktit, keskustelut ja ensivaikutelmat alkavat kantaa hedelmää vasta myöhemmin. Asiakas saattaa palata tuotteen äärelle viikkojen tai kuukausien päästä, tehdä tilauksen verkkokaupasta tai suositella tuotetta eteenpäin. Messut ovatkin ennen kaikkea pitkäjänteistä näkyvyyden rakentamista, investointi tunnettuuteen, asiakassuhteisiin ja tulevaisuuden myyntiin.
Vaikka myyntitulokset eivät tällä kertaa olleet toivotunlaisia, messut tarjosivat tärkeää oppia. Jokainen kokemus auttaa kehittämään toimintaa, ja seuraavilla messuilla olemme taas viisaampia. Yhteistyö, näkyvyys ja rohkeat kokeilut ovat avaimia onnistumiseen.
