Hetemäen exit- ja jälleenrakennustyöryhmälle: neuvontajärjestöjä tarvitaan koronakriisin jälkihoitoon

2 min lukuaika

Uutinen

Valtakunnallisen neuvontajärjestön näkökulmasta keinoja ja osaamista kriisistä selviytymiseen löytyy.

Mkn logo pysty rgb

Maa- ja kotitalousnaiset näkee koronan tuomat haasteet ja mahdollisuudet monilla eri tasoilla; niin kansalaisten arjessa, yritysten pärjäämisessä kuin maakuntien elinvoimaisuudessa. Valtakunnallisen neuvontajärjestön näkökulmasta keinoja ja osaamista kriisistä selviytymiseen löytyy.

Talouden taantumasta seuraa yritysten konkursseja, kansanterveydellisiä ongelmia, työttömien ja syrjäytyneiden määrän kasvua ja eriarvoisuuden lisääntymistä. Kriisi on vaikuttanut myös kuntatalouteen ja tilanteen pitkittyessä tulee eteen väistämättä tilanteita, joissa kunta tai vapaan sivistystyön palveluita tuottava taho joutuu tarkastelemaan kurssi- ja koulutustarjontaansa.

”Poikkeusolot vahvistavat tarvetta käytännönläheiseen neuvontaan sekä osallistavaan ja yhteisöllisyyttä vahvistavaan toimintaan. Neuvontajärjestöt tavoittavat neuvonnallaan vuosittain satoja tuhansia ihmisiä. Nyt yrityksissä ja kotitalouksissa otetun ”digiloikan” myötä pystymme tavoittamaan ja neuvomaan huomattavasti enemmän eri lähtökohdista tulevia kansalaisia”, toiminnanjohtaja Mirja Hellstedt Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta sanoo.

Etätyö ja kotimaisen ruoan arvostus tukevat maaseutualueiden elinvoimaisuutta

Koronakriisi on lisännyt etätyötä Suomessa. Yli miljoona suomalaista on siirtynyt etätöihin kriisin aikana. Heistä noin puolet haluaa ja myös pystyy tekemään työnsä etänä joko kokonaan tai lähes kokonaan jatkossakin*. Etätyön lisääntyminen kasvattaa myös monipaikkaisen asumisen suosiota.

”Monipaikkainen asuminen on yksi merkittävä maakuntien elinvoimaisuuden kehittämistekijä. Se luo uudenlaista kysyntää mikro- ja PK-yritysten tuotteille ja palveluille. Neuvontajärjestönä meillä on tärkeä rooli auttaa yrittäjiä kriisin keskellä ja tukea yritysten liiketoiminnan kehittämistä. Tarvitaan myös monipuolista ja uudenlaista maaseutu- ja pienyrittäjyyden edistämistä ja tukea esimerkiksi verotuksen keinoin”, Hellstedt toteaa.

Poikkeustila on lisännyt kuluttajien arvostusta ja kiinnostusta suomalaiseen ruokaan.

”Lähiruokatuotannon ja jalostuksen toimintaedellytysten turvaaminen on ehdottaman tärkeää. Monet itsestäänselvyydet on kyseenalaistettu koronan takia. Nyt on helpompi lähteä luomaan kokonaan uusia malleja, joissa eettisyys ei ole ylimääräinen taakka vaan mahdollisuus. Suomesta voidaan tehdä maailmanlaajuisesti tunnettu ja kysytty ruoka-alan esimerkkimaa. Tässä työssä tarvitaan vahvaa julkisen sektorin, neuvontajärjestöjen ja yritysten yhteistyötä”, puheenjohtaja Mervi Mäki-Neste Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta painottaa.

*Taloustutkimuksen tekemä tutkimus Ylelle: https://yle.fi/uutiset/3-11291865

Lisätietoja

Valtiosihteeri Martti Hetemäen vetämä exit- ja jälleenrakennustyöryhmä kuuli 14.5.2020 Maa- ja kotitalousnaisten ja muiden neuvontajärjestöjen näkemyksiä koronakriisin vaikutuksista ja asioista, jotka kriisin jälkihoidossa ja jälleenrakennuksessa tulisi ottaa huomioon.