Vedet haltuun valuma-alueilla -hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan yhteensä noin 10 vesienhallinnan toimenpidettä 2–3 pilottialueella Pohjois-Pohjanmaalla. Pilottikohteiden toteutuksesta saatujen kokemusten pohjalta kootaan kansantajuinen vesienhallinnan toimenpiteiden edistämisen toimintamalli, johon kytketään myös vesienhallinnan rahoitusmahdollisuuksiin liittyvä tietopaketti.
Hankkeessa tuotetaan maanomistajille suunnattua, laadukasta ja kansantajuista vesienhallintaan liittyvää viestintämateriaalia. Materiaalit jaetaan viljelijöiden ja metsänomistajien käyttöön ja niiden avulla lisätään maanomistajien tietoisuutta vesienhallinnasta sekä sen vaikutuksista ja hyödyistä.
Hankkeella edistetään valuma-aluetason yhteistyötä ja sen myötä vahvistetaan vesienhallinnan toimenpiteiden hyväksyttävyyttä. Kehitetyt toimintatavat sekä viestintämateriaalit lanseerataan myös aktiivisesti toimivan, vesienhoidon toimenpiteitä edistävän VYYHTI-verkoston kautta.
Toteuttaja: ProAgria Oulu ry / Oulun Maa- ja kotitalousnaiset
Osatoteuttaja: Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kala ry
Rahoittajat: Valio, Osuuskunta Pohjolan Maito, Ylivieskan kaupunki, Salaojituksen Tukisäätiö, MTK:n Säätiö, Metsämiesten Säätiö
Vuoden 2024 aikana Utajärvelle, Naamanjoen latvoille toteutetaan osana Vedet haltuun valuma-alueilla -hanketta vesienhallinnan esimerkkikohde, kun Aholan Maito Oy:n heikkotuottoinen turvepelto vetetään ja muutetaan kosteikoksi. Noin kahden hehtaarin kokoiselle turvepellolle perustettavalla kosteikolla tavoitellaan vesienhallinnan ja -hoidon hyötyjen lisäksi ilmastovaikutusten hillintää.
Kosteikko toteutetaan johtamalla paksuturpeiselle peltolohkolle yläpuolisen metsäojitusalueen vesiä. Kosteikko pidättää valumavedestä sekä ravinteita että kiintoainetta ennen sen virtausta alapuoliseen vesistöön, Naamanjokeen. Kosteikko myös hidastaa metsätalousalueelta kulkeutuvien vesien virtausta ja hillitsee osaltaan alueen tulvahaittoja. Lisäksi virtaamien hidastamisella ehkäistään uomissa syntyvää eroosiota. Pohjavedenpinnan nousu kosteikolla hillitsee myös ilmastopäästöjä. Perustettavalla kosteikolla on positiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteenkin. Suunnitelman kohteelle on laatinut Kosteikkomaailma/Juha Siekkinen.
Kosteikon toteuttamiseen johtanut aloite tuli Aholan Maito Oy:ltä ja kohde toteutetaan tiiviissä yhteistyössä viljelijän kanssa. Kohteen suunnittelussa ja toteutuksessa ovat aktiivisesti mukana myös hankkeen kumppanit Valio ja Osuuskunta Pohjolan Maito. Lisäksi keskustelut ovat parhaillaan käynnissä Metsähallituksen Metsätalous Oy:n kanssa laajempien valuma-alueen vesienhallinnan toimenpiteiden toteutuksesta.
Elokuun 2024 aikana työt Liejuojan pellon kosteikkotyömaalla jatkuivat ja valmistuivat. Elokuussa kosteikkokohteella tiivistettiin ja muotoiltiin penkereet loivareunaisiksi. Turvepitoinen maa oli kesän aikana kuivahtanut ja painunut kasaan, mikä mahdollisti patopenkereen viimeistelytyöt. Isotöisiä vaiheita olivat myös kiviverhoillun pohjapadon rakentaminen ja kulmaputken asentaminen. Maanomistajaa työllisti kiviaineksen hankkiminen ja kuljettaminen kohteeseen. Lisäksi tehtiin yleistä kaivuumassojen siirtoa, maisemointia ja viimeisteltiin vesialueiden monimuotoisuutta.
Kosteikkokohteen rakentaminen vaatii monenlaista osaamista. Hankkeen kustannuksiin kannattaa varata oma osuutensa myös työn ohjaukselle. Kuvassa Juha Siekkinen Kosteikkomaailmasta ja koneurakoitsija Antero Mustakangas. Kuva: Riina Rahkila.
Jännityksellä odotettiin suunnittelija Juha Siekkisen ja kaivinkoneyrittäjä Antero Mustakankaan kuvamateriaaleja kohteelta. Kohde toteutettiin ProAgria Oulun hallinnoiman Vedet haltuun valuma-alueilla -hankkeen toimesta. Kysyntä ja tarjonta kohtasivat, kun haettiin sopivaa turvepellon vettämiskohdetta yhdessä hankeyhteistyökumppani Valion ja Pohjolan Maidon kanssa. Aholan Maidon heikkotuottoiselta turvepellolta oli edellisen tukihaun yhteydessä siirretty tukioikeudet eri lohkoille, ja mietinnässä oli kosteikon perustaminen kyseiselle lohkolle. Ajatukset kosteikosta kulkeutuivat hankkeemme tietoon, ja kävimme reilu vuosi sitten elokuussa maastokäynnillä kohteessa, jolloin totesimme, että selvittelytyöt turvepellon vettämiselle voidaan aloittaa.
Kosteikko valmistui aikataulussa
Vuosi kului, Teams-kokouksia pidettiin, vettä virtasi, asiantuntijoita kuultiin, maata siirtyi kaivinkoneen kauhassa, vesilinnut etsiskelivät levähdys- ja ruokailupaikkoja ja työmaan päätöskokous pidettiin 19.8.2024. Eli kosteikko valmistui aikataulussa ja suunnitelmien mukaan. Erityisesti tulevan vuoden 2025 aikana tarkastellaan vielä rakenteiden kestävyyttä ja ohjataan vesi kulkemaan lopullista reittiään kosteikolta kohti rantakanavaa. Muistelen, että Kuusamon Oivangin kosteikkohankkeen puuhamies Pekka Rasimus kertoi 2010-luvun alkupuolella, että kosteikon rakentamisessa hyötyy lentäjän ammatista: aina pitää olla ainakin yksi ylimääräinen vaihtoehto valmiiksi mietittynä ja ottaa se salamana käyttöön tarpeen vaatiessa. Näitä toisia vaihtoehtoja otettiin käyttöön myös Liejuojan pellon kosteikkoa rakennettaessa, mutta ei kuitenkaan moneen otteeseen. Hyvä vuoropuhelu työnohjauksen, maanomistajan ja koneurakoitsijan kanssa on tärkeä osa onnistunutta lopputulosta.
Liejuojan pellon ilmastotavoitteinen kosteikko kiinnostaa laajasti eri asiantuntijoita ja viljelijöitä. Kuva vastavalmistuneelta kosteikolta Valion järjestämästä kutsuvierastilaisuudesta. Kuva: Ville Yrjänä.
Ja kuvamateriaaliakin kohteelta tuli: Liejuojan pellon kosteikko on tällä hetkellä kaunis, kasvipeitteinen ilmastokosteikko. Kohteen tavoitteena on edistää vesienhoitoa, ilmastotavoitteita ja luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi se monipuolistaa viljelymaisemaa. Toivottavasti heikkotuottoisille turvepelloille tehtyjen kosteikkojen vaikuttavuutta pystytään jatkossa tutkimaan. Meidän hankkeessamme mukana oleva kosteikko on nyt yksi esimerkki ilmastotavoitteisesta kosteikosta. Kiitos Aholan Maidon yrittäjille rohkeudesta lähteä mukaan! Selvitellään vielä kosteikkoalueen välittömässä läheisyydessä olevien pienempien kasvipeitteisten alueiden tukimahdollisuuksia ensi vuoden tukihaussa. Itse ilmastokosteikolle on tarkoitus hakea maatalouden ympäristösopimus kosteikon hoitoon liittyen.
Leijuojan pellon kosteikko on kaunis mosaiikkimainen alue. Kohteen tavoitteena on edistää vesienhoitoa, ilmastotavoitteita ja luonnon monimuotoisuutta. Kuva: Juha Siekkinen/Kosteikkomaailma.
Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kala ry toteuttaa Kalajokeen laskevan Pylväsojan valuma-alueelle arviolta kymmenen metsätalouden vesienhallinnan kohdetta osana Vedet haltuun valuma-alueilla -hanketta. Kohteet perustuvat aiemmassa Virta tuo, virta vie -hankkeessa laadittuun Pylväsojan valuma-aluesuunnitelmaan. Kohteiden tarkoitus on parantaa valuma-alueen vedenpidätyskykyä, vähentää ravinne- ja kiintoainekuormitusta, parantaa tulvasuojelua sekä lisätä myös monimuotoisuutta.
Kiimanevan altaan laajennus ja putkipato
Kiimanevalle on aiemmin toteutettujen kunnostusojitusten yhteydessä toteutettu laskeutusallas. Osana Vedet haltuun valuma-alueilla -hanketta laskeutusallasta laajennettin, ja altaan yhteyteen rakennettiin putkipato. Putkipadolla hidastetaan etenkin tulva-aikaista veden virtausta ja pidätetään vettä hetkellisesti putkipadon yläpuoliseen ojastoon. Putkipadolla vähennetään uomaeroosiota ja voidaan myös laskeuttaa jo liikkeelle lähtenyttä kiintoainesta sekä pidättää kiintoaineeseen sitoutuneita ravinteita. Yhdistämällä laskeutusallas putkipatoon, voidaan tehostaa kiintoaineen laskeutumista. Putkipadot soveltuvat hyvin maaston muodoiltaan tasaisten, sarkaojitettujen soiden laskuojiin.
Kiimanevan laskeutusaltaan laajennuksen jälkeen sen kokonaistilavuus on noin 500m3. Altaan mitoituksessa on hyödynnetty laskeutusaltaan mitoitusohjeita sekä Suomen Metsäkeskuksen mitoitustaulukkoa. Mitoituksessa on myös huomiotu altaan yläpuolisen valuma-alueen koko (68ha). Kohteen suunnitelmana toimivat laskeutusaltaan ja putkipadon periaatekuvat ja toteutusohjeet, joita sovellettiin kohteen toteutuksen yhteydessä yhteistyössä urakoitsijan kanssa.
Kaivutöiden jälkeen maa-ainekset läjitettiin altaan ympäristöön, muotoiltiin ja tiivistettiin. Altaaseen muotoiltiin kaivutöiden yhteydessä myös saareke, joka luo altaaseen kosteikkomaista rakennetta ja lisää luonnon monimuotoisuutta.
Osana hanketta laadittiin Siikajokeen laskevan Ohtuanojan valuma-alueella sijaitsevalle Itkonojalle suunnitelma kaksitasouoman ja allaskosteikon toteuttamiseksi. Suunnitelma sisältää Itkonojan varrelle kaivettavaa kaksitasouomaa yhteensä noin 2750 metriä. Tästä noin 430 metriä toteutettaisiin molemminpuolisena tulvatasanteena ja loppu toispuolisena tulvatasanteena. Laaditun suunnitelman tavoitteena on parantaa Itkonojan valumavesien käsittelyä, ja se perustuu aiemmin laadittuun Ohtuanojan alaosan vesienhoidon ja -hallinnan suunnitelmaan. Toimenpiteillä vähennetään alapuoliseen Ohtuanojaan ja Siikajokeen kulkeutuvaa kiintoainekuormitusta ja ravinnepäästöjä. Lisäksi toimenpiteet monipuolistavat alueen ympäristöä ja helpottavat ojan kunnossapitoa.
Vesienhallinta tutuksi -podcast-sarjassa pureudutaan vesienhallinnan eri keinoihin maa- ja metsätalousmaalla, rahoitusmahdollisuuksiin sekä ympäristönsuojelullisiin vaikutuksiin asiantuntijoiden ja maanomistajien kanssa.
(2.5.2024) Valuma-aluetasoinen tarkastelu on noussut tärkeäksi lähestymistavaksi vesienhallinnassa ja -suojelussa. ProAgria Pohjois-Suomen ja Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ympäristöasiantuntijat Riina Rahkila ja Maarit Satomaa avaavat valuma-alueen ja vesienhallinnan käsitteitä ja merkitystä sekä keskustelevat erilaisista vesienhallinnan toteutustavoista.
(12.6.2024) Kosteikkojen perustamiseen on tällä hetkellä saatavilla rahoitusta erilaisista rahoituslähteistä. ProAgria Pohjois-Suomen ja Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ympäristöasiantuntija Maarit Satomaa ja yrittäjä Kimmo Piippo käyvät Siikalatvalla tutustumassa SOTKA-hankkeen avulla toteutettuun Leppikorven kosteikkoon. Piipon tilalla on kokemuksia kosteikkojen suunnittelusta, rahoitusmahdollisuuksista ja käytännön toteutuksesta.
(26.8.2024) Soita ennallistamalla voidaan parantaa valuma-alueiden vesienhallintaa ja vesien tilaa. ProAgria Pohjois-Suomen ja Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ympäristöasiantuntija Riina Rahkila ja metsäesimies Jari Järvenpää Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalasta tutustuvat Ylivieskassa HELMI-rahoituksella toteutettuun ennallistamiskohteeseen ja keskustelevat soiden ennallistamisen hyödyistä.
(18.9.2024) Maanviljelijöillä on monia mahdollisuuksia vaikuttaa vesienhallintaan, hillitä ilmastovaikutuksia ja parantaa ympäristön ja vesien tilaa. ProAgria Pohjois-Suomen ja Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ympäristöasiantuntija Riina Rahkila ja Valion ilmastotiimin kehityspäällikkö Tuuli Hakala keskustelevat maidontuotantotilojen arkeen jo nyt kuuluvista sekä viljelijää että luontoa hyödyttävistä ilmasto- ja ympäristötoimista.
(9.12.2024) ProAgria Pohjois-Suomen ja Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ympäristöasiantuntija Maarit Satomaa ja Kosteikkomaailman suunnittelija Juha Siekkinen keskustelevat jaksossa kosteikkosuunnittelusta. He käyvät läpi, millaisia taitoja suunnittelija tarvitsee, millaisia rahoitusmahdollisuuksia tällä hetkellä on tarjolla ja, mistä suunnittelijoita löytyy.
Kosteikkoretkeily Liejuojan pellon kosteikolle
Vuoden 2024 aikana Utajärvelle, Naamanjoen latvoille on toteutettu osana Vedet haltuun valuma-alueilla -hanketta vesienhallinnan esimerkkikohde. Aholan Maito Oy:n heikkotuottoinen turvepelto on vetetty ja muutettu kosteikoksi. Noin kahden hehtaarin kokoiselle turvepellolle perustetulla kosteikolla tavoitellaan vesienhallinnan ja -hoidon hyötyjen lisäksi ilmastovaikutusten hillintää.
9.10.2024 järjestetyssä tilaisuudessa tutustuttiin alkusyksystä valmistuneeseen kosteikkoon. Kosteikkohankkeesta oli kertomassa kohteen suunnittelijat ja maanomistaja. Tilaisuudessa tarjottiin tietoa myös vesienhallinnan rahoitusmahdollisuuksista ja vesienhoidon tavoitteista. Katso kiinnostavat puheenvuorot ja palaa tapahtuman tunnelmiin katsomalla alasvetovalikosta löytyvät videot.
