Onko huomenna pouta - vanhankansan uskomuksia

4 min lukuaika

MKN-maisemablogi

Vanhalla kansalla on paljon viisauksia säähän liittyen, sillä sää vaikuttaa suuresti sadon onnistumiseen, mikä on ollut aikoinaan vielä kriittisempää, kuin nykyään.

Milla Siltanen Elli kissa
Elli-kissa aurinkossa, kuvaaja: Milla Siltanen

Uudenkuun päivä oli sunnuntaina 27.4., ja siitä alkoi uudenkuun eli nousevan kuun aika, joka jatkuu täydenkuun päivään maanantaihin 12.5. asti. Tällä kevään nousevalla kuulla onkin hyvä aika kylvää ja istuttaa maan yläpuolelle satoa tekeviä kasveja: kukkia, marjakasveja, hedelmäkasveja, yrttejä, lehtikasveja ja kaikkea sellaista, minkä halutaan kasvavan hyvin ylöspäin. Vastaavasti perunaa, porkkanaa ja muita juurikasveja ei nyt kannata kylvää eikä istuttaa. Juuren kasvu ei edisty, vaan kasvit alkavat tehdä paremminkin korkeaa vartta ja lehtiä. Juurikasvien kanssa onkin maltettava odottaa täydenkuun jälkeistä laskevaa kuuta eli alakuuta, joka alkaa 13.5. Tietysti kaikki kylväminen ja istuttaminen on tehtävä sen mukaan, miten kevät etenee ja minkälaista säätä on luvassa.

Onneksi myös säätä voi ennustaa sekä kuun vaiheista, että muista luonnon merkeistä vanhan kansan oppien mukaisesti. Kun kuun sirppi näkyy ensimmäisiä kertoja uudenkuun päivän jälkeen eli uusikuu on syntymässä, tarkkaillaan sen asentoa parin illan aikana. Mikäli uusi sirppi on pystyssä, se tietää seuraavan kahden viikon jaksolle pääasiassa hyviä ilmoja. Mutta mikäli sirppi on kallellaan, on tulossa huonoja kelejä, sateita ja tuulia seuraavaan täysikuuhun saakka. Vanhan kansan muistisääntö onkin: ”Kun kuu makaa, niin merimies ei.” Myös tuulen suuntaa on hyvä tarkkailla näinä päivinä, sillä näiden niin kutsuttujen säänennuspäivien tuulen suunta määrittää seuraavien parin viikon pääasiallisen säätyypin. Jos näinä päivinä tuulee etelästä tai lännestä, tulossa on lämmin jakso ja vastaavasti pohjoisesta tai idästä, voi odottaa kylmää jaksoa.

Lyhyemmän aikavälin säänmuutoksia voi ennustaa vaikkapa tarkkailemalla niinkin kotoista asiaa, kuin kissaa. Jos kissa makaa kerällä, on tulossa huonoa ilmaa ja vieläpä, jos se peittää kerällä ollessaan hännällä nenänpäänsä, voi olla varma, että kohta myrskyää. Mutta jos kissa makaa rentona ja paljastaa vatsansa, tulossa on ”kissanpäivät” eli aurinkoista ja hyvää ilmaa. Myös makuupaikan valinnalla on väliä. Poutaisella säällä voi loikoilla korkeammalla ja vastaavasti sadeilman edellä on syytä hakeutua matalammalle suojaan. 

Kissa on myös herkkä aistimaan ilmakehän sähköisyyden, joka kertoo tulevista sateista ja kesällä myös ukkosista. Kissan turkin jokainen karva ja viiksikarva aistivat sähköisyyden samalla tavalla, kuin ihmisilläkin on joskus sähköiset hiukset. Kissa vain reagoi siihen voimakkaammin ja sen tavoitteena on päästä purkamaan turkin sähkövaraus maahan eli ns. maadoittumaan. Jos kissa on sisällä eikä pääse halutessaan heti ulos, alkaa sateen edellä usein hyppiminen ja telmiminen. Matot menevät ryttyyn, kun kissa ryntäilee edestakaisin ja yrittää saada sähköisyyden pois turkistaan. Ja jos on oikein kova ukonilma tulossa, kerääntyy kissan turkkiin sähköä niin paljon, että se voi aivan korvin kuultavasti rätistä silitettäessä ja jopa ihan näkyvästi kipinöidä pimeässä. Silloin viimeistään on kissalla kova tarve päästä ulos piehtaroimaan. Vanha kansa on todennut tästä kissan käytöksestä, että ”pyry repii”. Pyry voi repiä myös koiraa aivan samoin kuin kissaakin.

Vanhalla kansalla on paljon muitakin viisauksia säähän liittyen, sillä sää vaikuttaa suuresti sadon onnistumiseen, mikä on ollut aikoinaan vielä kriittisempää, kuin nykyään. Näin keväällä on ennustettu paljonkin tulevan satokauden säitä ja olosuhteita ja mm. vasta olleista vanhoista suviöistä eli Yrjön, Pertin ja Markun päiviä edeltävistä öistä 23.-25.4. vanha kansa toivoi lämpimiä. Jos nämä yöt olivat kylmiä, se tiesi huonoja satovuosia. Perinteisesti yöt on nimetty seuraavasti: marjayö, heinäyö ja viljayö. Jos siis Yrjön päivää edeltävä yö oli kylmä, tiesi se huonoa marjavuotta, Pertin päivää edeltävä yö heinävuotta ja Markun päivää edeltävä yö viljavuotta. Vastaavasti lämpimät yöt tiesivät hyviä vuosia. Tänä vuonna taisi koko maassa olla kyseiset yöt aika kylmiä, joten saa nähdä, saadaanko kolea kesä. On hyvä kuitenkin muistaa, että luonto toimii aina kokonaisuutena eikä yhtä yksittäistä ennusmerkkiä kannata tuijottaa, vaan yrittää tarkkailla, minkälaisen kokonaisuuden yksittäiset merkit muodostavat.

Mikäli sään ja muutenkin tulevaisuuden ennustaminen luonnon merkkejä tarkkailemalla kiinnostaa, Keski- ja Etelä-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaiset järjestävät ensi syksynä Kekriaiheisen Ilonpäivän Seinäjoella, missä luennoimme myös tästä aiheesta. Ilonpäivä nostaa esiin vanhaa kekriperinnettä ja mikä olisikaan parempi ajankohta tulevaisuuden ennustamiselle, kuin kekri, joka on vastannut vanhastaan satovuoden päättymistä ja uuden ajanjakson alkamista.