Pääsiäisenajan ruokien symboliikka

Perinteiset pääsiäisherkkumme juontavat juurensa suureen paastoon ja ennen kaikkea sen loppumiseen. Raaka-aineet, joita varastoitiin paaston yli, saatiin hyödyntää pääsiäisen ruokapöydissä. Maito hapatettiin rahkaksi ja munia kerääntyi runsaasti. Makeaakin ihmisten teki mieli, joten imelä mämmi kehittyi makeannälkää tyydyttämään jo ennen pashan yleistymistä. Yhä tänä päivänä pääsiäisen ruokapöytään kuuluvat rahka, munat, mämmi, sitrushedelmät pääsiäislammasta unohtamatta. Uudempina tulokkaina pääsiäispöydissä kasvis-, broileri- ja kalaruoat.

Pääsiäisen ruokaperinne nousee kristillisestä symboliikasta. Pääsiäisruoat nautittiin ylösnousemuksen juhlan kunniaksi. Koska pääsiäinen on kristikunnan suurin juhla, pääsiäisherkut tehtiin perinteisesti kalliista aineista. Voita, sokeria, munia ja esimerkiksi kuivattuja hedelmiä käytetiin runsaasti.

Ruoka-aineillakin oli vertauskuvallista arvoa. Esimerkiksi manteli, jota pääsiäisleivonnaisissa käytetiin runsaasti, yhdistetään kristillisessä symboliikassa Kristuksen herruuteen. Lammaspaistin pintaan hierottu rosmariini muistutti ristinkuolemasta. Minttukin on pyhän Marian yrtti. Suklaapuputkin nähtiin hedelmällisyyden ja uuden elämän vertauskuvana.

Suomessa omia pääsiäisajan herkkuja on vain muutamia, koska pöydän antimet ovat tähän vuodenkierron aikaan olleet niukimmillaan. Viime vuosina venäläisperäinen ortodoksinen ruokaperinne on levinnyt yli kirkkokuntarajojen. Esimerkiksi pasha kuuluu monen luterilaisenkin pääsiäiseen.

Kananmuna

Pääsiäismuna on vertauskuva ikuisesta elämästä ja ylösnousemuksesta. Sen kuori kuvastaa Jeesuksen hautaa, jonka läpi elämä murtautuu.
Munia on pääsiäisen kunniaksi maalattu juhlaviksi vuosisatojen ajat. Alun perin munat värjättiin punaiseksi: väri viittaa ristillä vuotaneeseen Kristuksen vereen.

Pääsiäislammas

Alkujaan pääsiäisen ajan lammasateria on juutalainen perinne, joka kuuluu Egyptistä lähdön muistoon. Kristityt saivat pääsiäislampaalle uuden merkityksen Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen kautta. Hän on ”Jumalan karitsa”, joka antoi henkensä ihmisten vapauttamiseksi.

Mämmi

Perinteisin suomalainen pääsiäisruoka mämmi juontuu juutalaisen pääsiäisjuhlan happamattomaan leipään. Happamaton leipä oli juutalaisille pahasta vapaan vertauskuva – kristillisessä uskossa happamaton puolestaan viittaa Kristuksen ristinkuolemalla ja ylösnousemuksella pahan vallasta vapautettuun kristittyyn. Mämmi on siis happamattoman, makean Kristuksen juhlan ”leipää”, jota on voitu syödä paastonkin aikana, ja pääsiäisjuhlassa kermalla ja sokerilla höystettynä.

Tässä muutamia mämmiherkkuja!

Pasha

Pasha on venäläisperäinen pääsiäisherkku, joka alun perin valmistettiin rahkana säilötystä, paaston aikana talteen kerätystä maidosta. Pääsiäiseksi rahkasta valmistettiin juhlaherkku sekoittamalla siihen munia, sokeria ja kermaa sekä esimerkiksi sitruunaa, manteleita, rusinoita ja kuivattuja hedelmiä. Vanhaan suomalaiseen pääsiäisperinteeseen puolestaan kuului uunijuusto, jos lehmä oli jo ehtinyt poikimaan.

Pääsiäisleivät

Suomessa tunnettuja ovat olleet mausteilla ja munalla juhlavoitetut pääsiäislimput.

Venäjältä kulkeutuneeseen ortodoksiseen pääsiäisleipään, kulitsaan, puolestaan käytetään runsaasti sokeria, munia ja rasvaa sekä mantelijauhoa, ja kulitsa värjätään sahramilla kullankeltaiseksi. Leivän päälle muotoillut kyrilliset kirjaimet XB tulevat sanoista Hristos voskrese – Kristus nousi kuolleista.