ERIAFF 2026: Eurooppalaisia näkökulmia tulevaisuuden ruokajärjestelmiin – terveellistä ruokaa, yhteistyötä ja kestäviä ratkaisuja

Toukokuussa osallistuimme Pohjois-Pohjanmaan edustajina ERIAFF-verkoston (European Regions for Innovation in Agriculture, Food and Forestry) vuosikonferenssiin Amsterdamissa. Tämän vuoden teemana olivat alueelliset ruokajärjestelmät – aihe, joka on erittäin ajankohtainen myös käynnissä olevissa Parasta paikallista pöytiin- ja Vision4Food-hankkeissa. Mukana matkalla olivat Pohjois-Pohjanmaan liiton sekä ProAgria Pohjois-Suomen / Maa- ja kotitalousnaisten edustajat.

Konferenssin keskeinen viesti oli selkeä: Ruokajärjestelmää pitää tarkastella kokonaisuutena. Ruokajärjestelmien tulevaisuutta ei voida ratkaista yksittäisillä toimenpiteillä, eikä voida rakentaa yksittäisten toimijoiden varaan. Taloudelliset, ympäristölliset ja sosiaaliset näkökulmat ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa. Tarvitaan yhteistyötä koko ruokaketjussa – tuottajien, yritysten, tutkimuksen, julkisen sektorin ja kuluttajien välillä.

Ruoan todellinen arvo näkyväksi

Yksi konferenssin puhuttelevimmista teemoista liittyi maatalouden todellisen arvon tunnistamiseen. Maatalous ei tuota vain ruokaa, vaan myös ruokaturvaa, työllisyyttä, kulttuuria, maisemia ja hyvinvointia. Samalla tuottajiin kohdistuu kasvava määrä vaatimuksia liittyen esimerkiksi luonnon monimuotoisuuteen, ilmastoon ja eläinten hyvinvointiin.

Useissa puheenvuoroissa korostettiin, että kestävien ruokajärjestelmien rakentaminen edellyttää uusia tapoja mitata arvoa ja kannattavuutta. Taloudellisten mittareiden rinnalle tarvitaan sosiaalisten ja ympäristövaikutusten arviointia. 

Kaupunki ja maaseutu tarvitsevat toisiaan

Konferenssissa nousi vahvasti esiin myös kaupunki–maaseutu-yhteys. Ruokajärjestelmien haasteet eivät kosketa vain maataloutta, vaan ne liittyvät yhtä lailla ravitsemukseen, terveelliseen ruokavalioon, ympäristöön, elinvoimaan ja aluekehitykseen. Kaupunkien hyvinvointi ja maaseudun elinvoimaisuus ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa.

Tutkijat ja käytännön kehittäjät korostivat, että ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, kansanterveys ja ruokaturva ovat yhteisiä haasteita. Niitä ei voida ratkaista erillisissä sektoreissa tai organisaatioissa, vaan tarvitaan laajaa yhteistyötä tutkimuksen, päätöksenteon, yritysten ja kansalaisten välillä.

Ratkaisuksi tarjottiin systeemistä ajattelua ja osallistavia toimintamalleja, joissa eri toimijat kehittävät ruokajärjestelmiä yhdessä. Amsterdamissa tämä näkyy konkreettisesti kaupungin ruokastrategiassa. Tavoitteena on lisätä kasviproteiinien käyttöä, vähentää ruokahävikkiä, kasvattaa paikallisesti tuotetun ruoan osuutta sekä tehdä terveellisistä valinnoista helpompia ja houkuttelevampia. Strategian toimeenpanoon on sitoutunut laaja joukko kaupungin toimijoita yliopistoista julkisiin palveluihin.

Luonnon ennallistaminen ja ilmastotyö osaksi ruokajärjestelmiä

Euroopan luonnon tila herätti konferenssissa huolta. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja ilmastonmuutos nähtiin keskeisiksi haasteiksi, joiden ratkaiseminen vaatii pitkäjänteistä yhteistyötä. Onnistuneet ennallistamishankkeet Alankomaissa ja Portugalissa osoittivat, että luonnon hyvinvointi, elinkeinot ja alueiden vetovoima voivat tukea toisiaan. Luonnonmonimuotoisuuden edistämistä käytännössä nähtiin hieman kaupungin ulkopuolella sijaitsevalla tilalla, jossa testataan peltometsäviljelyn (agroforestry) menetelmiä.

Viesti oli tärkeä myös Pohjois-Pohjanmaalle: ympäristön, talouden ja ihmisten hyvinvoinnin tavoitteita ei tule tarkastella erillisinä, vaan osana samaa kokonaisuutta. Toimivat ennallistamisratkaisut on etsittävä ja sovellettava paikallisiin olosuhteisiin sopiviksi.

Innovaatiot syntyvät yhteistyössä

Vierailut World Horti Centerissä ja Wageningen yliopiston Farm of the Future -koetilalla konkretisoivat niin sanotun Triple Helix -mallin toimintaa. Näissä kohteissa yritykset, tutkimusorganisaatiot, oppilaitokset ja julkinen sektori kehittävät yhdessä uusia ratkaisuja esimerkiksi energiatehokkuuteen, veden kierrätykseen, maan rakenteen parantamiseen, robotiikkaan ja tekoälyn hyödyntämiseen.

Tällainen yhteistyömalli tarjoaa kiinnostavia näkökulmia myös suomalaisen ruokajärjestelmän kehittämiseen. Kun tutkimustieto, koulutus ja yritystoiminta kytkeytyvät tiiviisti yhteen, innovaatiot saadaan nopeammin käytäntöön.

Tulevaisuuden ruoka rakentuu uusista ratkaisuista

Työryhmäosuuksissa tutustuimme muun muassa vaihtoehtoisiin proteiineihin, tekoälyn mahdollisuuksiin tuotekehityksessä sekä biotalouden uusiin innovaatioihin. Kiinnostavaa oli myös ajatus, kuinka perinteisistä ruokavalioista ja ruokakulttuurista voidaan saada oppia terveellisemmän ruokavalion ja kestävämmän ruokajärjestelmän kehittämiseen.

Myös kasvipohjaiset kalatuotteet ja tekoälyä hyödyntävät tuotekehitysratkaisut osoittivat, kuinka nopeasti ruokajärjestelmät ovat muuttumassa. Tulevaisuuden innovaatiot eivät synny pelkästään teknologian ehdoilla, vaan kuluttajien tarpeita, makua ja käytettävyyttä kuunnellen.

Mitä jäi käteen?

Amsterdamin konferenssi vahvisti käsitystä siitä, että ruokajärjestelmien uudistaminen on ennen kaikkea yhteistyötä ja asioiden yhteensovittamista. Euroopassa etsitään ratkaisuja samoihin haasteisiin kuin meillä: ruokaturvaan, kannattavaan maatalouteen, luonnon monimuotoisuuteen, terveelliseen ravintoon ja alueiden elinvoimaan.

Monet konferenssissa esitellyt käytännöt – kuten paikallisten ruokajärjestelmien kehittäminen, kasviproteiinien lisääminen, kiertotalousratkaisut, Living Lab -toiminta sekä tutkimustiedon tehokas hyödyntäminen – tarjoavat myös Pohjois-Pohjanmaalle kiinnostavia näkökulmia ja uusia mahdollisuuksia.

Matkalta saatiin uusia verkostoja, yhteistyömahdollisuuksia ja käytännön esimerkkejä siitä, miten ruokajärjestelmiä voidaan kehittää kestävästi ja innovatiivisesti. 

Matkan matkaraportin kokonaisuudessaan (suomeksi) löydät täältä.