Näin Lylyjoen valuma-alueelle saatiin yleissuunnitelma

2 min lukuaika

Maisema mielessä

Lylyjoen valuma-alue sijaitsee Mikkelissä ja kuuluu Vuoksen vesienhoitoalueeseen. Lylyjoen valuma-alue koostuu kolmesta järvestä ja sen vedet laskevat Hanhijärveen. Lisko-Loukee-Lylyjärven vesistöjensuojeluyhdistys ry sai Etelä-Savon ELY-keskuksen myöntämää rahoitusta vesiensuojelun tehostamisohjelmasta Lylyjoen valuma-alueen yleissuunnitelman laatimiseen.

Jarvi
Kuva 1. Paikallinen maanomistaja auttoi pääsemään moniin tarkasteltaviin kohteisiin. Kuva Eeva Lahtinen.

Yleissuunnitelman tavoitteena on tunnistaa valuma-alueelta kohteita, joihin voidaan ehdottaa vesiensuojelurakenteita. Kohteiden arvioinnissa huomioidaan muun muassa ympäristön soveltuvuus rakenteelle, tukiehtojen vaatimukset sekä kiinteistörajat. Esimerkiksi ei-tuotannollisten investointien tuessa kosteikon pinta-alan tulee olla vähintään yksi prosentti yläpuolisen valuma-alueen pinta-alasta, ja valuma-alueesta vähintään kymmenen prosenttia tulee olla peltoa. Vesiensuojelurakenteet pyritään kohdistamaan yhden maanomistajan kiinteistörajojen sisäpuolelle, koska se helpottaa rahoituksen saamista ja rakenteeseen liittyviä vastuita, kuten huoltaminen.

Maanomistajilla on tärkeä rooli yleissuunnitelman laatimisessa. Vaikka maastotarkastelua voidaan toteuttaa jokaisenoikeuksilla (jokamiehenoikeus), on hyvä olla yhteydessä maanomistajaan. Erityisesti silloin, kun kohde sijoittuu peltoalueelle tai pihapiirin läheisyyteen. Maanomistajat voidaan osallistaa suunnitteluun tarjoamalla mahdollisuus esittää näkemyksiä sopivista vesiensuojelukohteista sekä osallistua maastokäynteihin yhdessä suunnittelijan kanssa.

Vesistöjensuojeluyhdistys hoiti tiedottamisen alueen paikallisille, mikä on tärkeä vaihe ennen kuin suunnittelija jalkautuu maastoon. Ennakoiva viestintä vähentää väärinkäsityksiä ja lisää myönteistä suhtautumista hankkeeseen. Viestinnän toteuttaminen laajasti eri kanavia hyödyntäen, sähköisten kanavien lisäksi vaikkapa sujauttamalla tiedotteet suoraan postilaatikkoihin, auttaa tiedonvälityksessä. Tällöin tieto tavoittaa myös vapaa-ajan asukkaat ja muualla vakituisesti asuvat maanomistajat.
Paikallisen vesistöjensuojeluyhdistyksen aktiivinen osallistuminen edisti merkittävästi yleissuunnitelman toteutusta. Paikallistuntemuksesta oli paljon apua. Esimerkiksi jos johonkin kohteeseen piti päästä veneellä, niin paikallinen vesistöjensuojeluyhdistyksen jäsen tiesi, keneltä kysyä venettä lainaan. Maastokäynteihin kuluvaan aikaan vaikuttaa, tekeekö suunnittelija työt yksin vai onko mukana muitakin.

Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaisten ympäristöasiantuntija Eeva Lahtinen laati Lylyjoen valuma-alueelle yleissuunnitelman vuoden 2025 aikana vesiensuojeluyhdistyksen tilauksesta. Yleissuunnitelmaan sisältyi maanomistajien selvittämistä ja yhteydenottoja, aikaisempiin selvityksiin ja tutkimuksiin perehtymistä, kohteiden tarkastelua etukäteen paikkatieto-ohjelmalla, maastokäynnit ja rahoitusmahdollisuuksien arvioiminen. 

Yleissuunnitelman valmistuttua vesistönsuojeluyhdistys järjesti paikallisen esittelytilaisuuden, jossa suunnitelman sisältöä käytiin läpi työn laatijan kanssa. Tiedon jakaminen alueen asukkaille on tärkeä osa yhteistyön rakentamista, ja paikallisesti järjestettävät seminaarit tarjoavat siihen erinomaisen mahdollisuuden.

https://proagria-website.transforms.svdcdn.com/production/ProAgria/Etela-Savo/Kyyvesitalkkari/20250724_110321.jpg?w=2000&h=2667&auto=compress%2Cformat&fit=crop&dm=1794405849&s=b659d1722893b835e9dcbf0aad53d3ab
Kuva 2. Puro metsätalousalueella, joka yhdistää Liskon ja Lylyjärven. Ratamosarpion lehden päällä havaittu neidonkorento. Kuva Eeva Lahtinen.

 

Teksti on kirjoitettu osana Kyyvesitalkkarin avulla valuma-alueet kuntoon -hanketta. Hanke saa EU:n maaseuturahoitusta.

https://proagria-website.transforms.svdcdn.com/production/ProAgria/Keski-Suomi/FI-Euroopan-unionin-osarahoittama-pieni-koko.jpg?w=2000&h=420&auto=compress%2Cformat&fit=crop&dm=1730977494&s=2dcb7f845211269f907cf2a72130c819