Kotimainen härkäpapu on mainio vaihtoehto ulkomaisille palkokasveille. Siitä syntyy monenlaista ilmastoystävällistä, ravitsevaa ja maukasta purtavaa.
Härkäpapua (Vicia faba) viljeltiin Suomessa jo 1200-luvulla. Tämä ravintorikas palkokasvi vaipui kuitenkin pitkäksi aikaa taka-alalle, josta se on viimeisimpien vuosien aikana tehnyt paluuta suomalaisten lautasille. Ruoka-, ravitsemus- ja kotitalousneuvonnan kehityspäällikkö Marita Suontausta Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta uskoo, että härkäpavussa kiinnostaa sen terveellisyys, mutta myös halu syödä lähiruokaa, joka ei kuormita ilmastoa.
”Härkäpavulla on erinomainen ravintosisältö: paljon proteiinia (8,8 g), kuitua (4,2 g), folaattia ja monia tärkeitä kivennäisaineita. Siinä on myös hitaasti imeytyvää tärkkelystä, joka tasaa hyvin verensokeria ja madaltaa kolesterolitasoja. Kaiken lisäksi se on lähellä tuotettua ruokaa, jonka viljely on ilmastoystävällistä.”
Härkäpapu taipuu moneen
Tuoreiden härkäpapujen sesonki on elo-syyskuussa.
”Vaikka härkäpavun viljelyala ja satomäärät ovat kasvussa, ei tuoretta härkäpapua valitettavasti vielä saa joka paikasta. Kuivattua härkäpapua löytyy paremmin.”
Kuivattuja härkäpapuja täytyy liottaa 12 tunnin ajan. Keittoajaksi riittää noin 30 minuuttia. Härkäpapu on hyvin monikäyttöinen.
”Kypsennetyt härkäpavut maistuvat osana ateriaa sellaisenaan. Niitä on helppo sujauttaa esimerkiksi pataruokiin, salaatteihin, vokkeihin ja keittoihin. Niistä voi tehdä falafeleja ja levitteitä, niitä voi marinoida. Lista on melkein loputon.”
Kokonaisten härkäpapujen lisäksi valikoimista löytyy myös härkäpapurouhetta sekä -murskaa, härkäpapujauhoa, härkäpapupastaa sekä myslin tyyppistä granolaa.
”Härkäpapurouhe soveltuu vaikkapa makaronilaatikkoon jauhelihan jatkeeksi tai sitä korvaamaan. Suosittelen kokeilemaan sitä myös kasvispihveihin tai smoothieen.”
Härkäpavulla on mieto, hieman pähkinäinen maku, jota kannattaa kompata vahvoilla mausteilla.
”Suolaa maltillisesti ja perinteisen mustapippurin ohella kannattaa kokeilla esimerkiksi valkosipulia, juustokuminaa, chiliä, paprikaa ja kirveliä”, Suontausta vinkkaa.
Maa- ja kotitalousnaisten teemakasvis lokakuussa on pavut. Paputietoutta ja reseptejä esillä Koti ja maaseutu -lehden numerossa 7/2020. RUOKAOHJEET:
Punajuuri-härkäpapupihvit
4 annosta
Gluteeniton, vegaaninen
3 dl keitettyjä härkäpapuja
3 (300 g) raakaa punajuurta
1 - 2 (100 g) raakaa perunaa
1 sipuli
3 valkosipulin kynttä
1 - 2 tl suolaa
1,5 tl jauhettua korianteria
2 tl jeeraa eli juustokuminaa
0,5 tl leivinjauhetta
1. Jauha keitetyt härkäpavut monitoimikoneessa tasaiseksi massaksi.
2. Kuori punajuuret, perunat ja sipulit. Raasta punajuuret ja peruna hieoksi raasteeksi. Hienonna sipulit.
3. Lisää raasteet ja silput mausteiden ja leivinjauheen kanssa papujen joukkoon. Sekoita tasaiseksi massaksi. Jos seos tuntuu liian kuivalta, lisää vettä pari ruokalusikallista kerrallaan.
4. Peitä kulhon muovikelmulla ja jätä taikina tekeytymään noin puoleksi tunniksi. Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen.
5. Muovaa taikinasta kostutetuin käsin pihvejä ja laita uunipellille leivinpaperin päälle. Paista uunin keskiosassa 15-20 minuuttia pihvin paksuudesta riippuen. Käännä pihvit kertaalleen paistamisen välissä.
6. Tarjoa pihvit esimerkiksi yrteillä maustetun jogurtti- tai kermaviilikastikkeen kanssa.
Vinkki: Pihvit voi kypsentää myös pannulla öljyssä paistaen.
Porkkanahummus
5 annosta
Gluteeniton, vegaaninen
2 - 3 (150 g) porkkanaa
2 dl keitettyjä härkäpapuja
n. 0,5 dl öljyä
1 valkosipulin kynsi
2 - 3 rkl tahinia
1 rkl sitruunamehua
0,5 tl juustokuminaa
0,5 tl suolaa
1. Kuori ja keitä paloitellut porkkanat pienessä vesitilkassa ja anna jäähtyä.
2. Mittaa ainekset kulhoon tai tehosekoittimeen ja soseuta kaikki ainekset sauvasekoittimella tasaiseksi massaksi. Öljyllä saat säädeltyä tahnan paksuutta.
Vinkki: Härkäpapujen sijaan voit käyttää myös muita keitettyjä papuja tai sulatettuja pakasteherneitä.
