Kainuun rönttönen

Leivonnaiset· kekri

Kainuun rönttönen on suojattu herkku

Mkn vinkitjateemat maakuntaruoka ronttonen kuvatuijaheikkinen

Pontevan emännän rönttösresepti

n. 24 kpl

Kuori:
3 dl kylmää vettä
2 tl suolaa
3 dl vehnäjauhoja
4 dl ruisjauhoja (tai 7 dl ruisjauhoja)
Marjaperunaseos:
1 kg jauhoisia perunoita
2 dl ruisjauhoja
1 rkl sokeria
0,5 tl suolaa
2–3 dl puolukkasurvosta

  1. Sekoita taikinan ainekset keskenään ja tee taikinasta melkoinen möykky.
  2. Keitä perunat kypsiksi. Survo lämpimät perunat ja sekoita niihin ruisjauho. Ripottele seoksen päälle jauhoja, peitä astia kannella ja jätä se huoneenlämpöön imeltymään 3–4 tunniksi. Hämmennä seosta silloin tällöin.
  3. Mausta imeltynyt seos suolalla ja lisää sokeroitu puolukkasurvos. Anna seoksen muhia vielä puoli tuntia.
  4. Sekoita taikinan ainekset keskenään ja alusta taikinaksi. Jaa taikina 24 osaan ja kauli ne ohuiksi pyöreiksi kuoriksi (halkaisija 15–20 cm).
  5. Lotkauta taikinakuoren päälle perunapuolukkaseosta ja rypytä reunat karjalanpiirakan tavoin.
  6. Paista rönttösiä 250 asteisessa uunissa 10–15 minuuttia. Kopostele ovatko kypsiä.
  7. Voitele rönttöset voilla ja jäähdytä hiukan ennen tarjoilua.

Kainuun rönttönen on suojattu herkku

Rönttönen jakaa mielipiteitä. Se ei liikoja koreile mutta parhaimmillaan ihastuttaa aitoudellaan ja luonnollisuudellaan. Kainuun maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen elintarvikeasiantuntija Sanna Kankaanrannan ensikosketus rönttöseen oli erään seminaarin aamukahvilla.

- Vähän siinä ihmettelin, että mitähän ihmettä se tämäkin on. Sanna totesi sitten, että rönttönenhän on oikein hyvä kahviherkku varsinkin silloin, kun ei tiedä kattaako suolaista vai makeaa. Rönttösestä kun ei oikein osaa sanoa kumpaa se on.

Rönttönen leivotaan ohra- tai ruistaikinasta, johon tulee imellytetystä perunasta ja marjasta tehty täyte. Tyypillisimmin marjana käytetään puolukkaa. Nykyisin täytteeseen lisätään myös sokeria, jotta rönttöseen saadaan vähän makeutta. Tärkeää valmistuksessa on noudattaa perunasoseen imellytysohjeita ja käyttää jauhoista perunalajiketta.

Alun perin rönttönen on syntynyt vaatimattomissa oloissa, kun on pitänyt tehdä syötävää varastossa olevista aineksista. Talojen emännät ovat kehitelleet hyvän marjapiirakan, jota nykyään arvostetaan suuresti. Matkailijat ovat myös löytäneet tämän hienon tuotteen ja varsinkin Kuhmossa Kamarimusiikin aikaan rönttösiä myydään paljon.

Rönttöstä valmistaa Kainuussa muun muassa kuhmolaiset leipomot Kaesan kotileipomo ja Hyvärisen leipomo. Aito ’Kainuun Rönttönen’ valmistetaan käsin. Konetta käytetään ainoastaan avustamaan taikinan vaivausta, kaulintaa ja perunoiden kuorintaa. Kainuun Rönttönen on saanut Euroopan unionin nimisuojan maantieteellisenä merkkinä, ja näin ollen maakunnan ulkopuolella rönttösiä ei saa kutsua Kainuun Rönttösiksi.

Tulipa melkoinen rönttönen

"Talossa oli uusi miniä ja häntä opetettiin talon tavoille. Leipomispäivänä oli vuorossa piirakoiden paisto, joita miniä ei ollut koskaan aiemmin paistanut. Kun hän oli rypyttänyt ensimmäisen piirakan, oli talon emäntä katsonut sitä ja tokaissut, että tulipa melkoinen rönttönen.” Näin on erään tarinan mukaan saanut kainuulainen perinneruoka nimensä. Kainuussa elää varmasti muitakin tarinoita, onhan näitä marjapiirakoita leivottu ympäri maakuntaa vuosikymmeniä.

Juttu on julkaistu KOTI-lehdessä 9/2010.