Kekri on perinteinen sadonkorjuun juhla

Kuva: Timo Viljakainen

Kekri on perinteinen sadonkorjuun juhla

Kekrin juhlintaan kuuluu ruualla ja juomalla herkuttelu. Juhlaan on hyvä syy, sillä sadon tuottamiseen on tehty kovasti töitä.

Kekrin juhlintaan kuului ruualla ja juomalla herkuttelu. Juhlaan olikin hyvä syy, sillä sadon tuottamiseen oli tehty kovasti töitä. Raaka-aineet olivat satokauden ja syysteurastusten jälkeen runsaimmillaan ja parhaimmillaan.

”Nykypäivän kekrijuhlissa tarjotaan perinteisiä ruokalajeja, mutta kenties hieman uudistettuna. Kekrin vietto alkaa jo ruuan valmistuksesta, johon osallistuu koko juhlaväki”, innostaa järjestöpäällikkö ja kotitalousopettaja Helena Velin.

Juureksia, marjoja ja uutispuuroa

”Kekrijuhlien tarjoiluun kannattaa käyttää runsaasti perinteisiä suomalaisia avomaalla kasvatettuja perunoita, juureksia, kaaleja ja sipulia. Ne ovat edullisia ja niistä saa loihdittua monipuolisesti salaatteja, lämpimiä ruokia ja lisukkeita”, muistuttaa ruoka-asiantuntija Helena Lahdenperä Oulun maa- ja kotitalousnaisista.  

Juurekset, kaalit ja sipuli ovat omiaan höystämään myös liharuokia. Hyvän lisän raaka-ainevalikoimaan tuovat metsän antimet, marjat ja sienet.  

Viljatuotteet ovat ennen olleet ruokavaliomme perusta. ”Oli juhlahetki, kun sadonkorjuun jälkeen tarjottiin ensimmäisen kerran uutispuuroa. Rukiinen uutispuuro on riittävä ja ruokaisa tarjottava lounasaikaan järjestettävässä kekrijuhlassa”, Helena Velin ehdottaa.

Leipä kuuluu tietysti suomalaiseen kekripöytään. ”Tarjoilkaa juhlassa oman maakuntanne perinteistä leipää. Jos ette ehdi nostattaa taikinoita, ostakaa leivät paikallisesta leipomosta. Mielestäni kekrijuhlassa leivän pitää olla tuoretta”, Helena Lahdenperä sanoo.


Lihaa ja veriruokia oli runsaasti tarjolla


Syysteurastusten jälkeen lihaa oli runsaammin tarjolla ja se oli tuoretta. Kekrijuhlissa hyödynnettiin myös veri ja sisäelimet. Liharuokien riittävyys kekripidoissa takasi myös onnea karjankasvatuksessa.
Talven mittaan liha-annokset pienenivät, kun suolattujen lihojen varastot hupenivat. ”Tänä päivänä on lihaa tarjolla riittävästi ympäri vuoden, joten nykypäivän kekripidoissa ei liharuokien määrän tarvitse olla ylenpalttinen”, Helena Velin kertoo.

Itse tehdyt makkarat ovat hieno lisä kekripöydässä. ”Viime aikoina makkaroiden valmistus on ollut suosittua ja yhteisten makkaratalkoiden järjestäminen voi kiinnostaa mukaan uusia talkoolaisia. Vanhemmat konkarit voivat toimia opastajina”, Helena Velin kannustaa.

Helenat vinkkaavat:
Helena LahdenperäHelena Velin
”Kekriruuat ovat täyttäviä, joten ruokaa tulee helposti valmistettua liikaa. Osa ruokalajeista voi olla maistiaisannoksia pienistä astioista. Hauska ohjelmanumero saadaan, kun tarjoiluastia kiertää salissa ja jokainen maistaa siitä puhtaalla lusikalla! Raaka-aineet ja jatkojalosteet kannattaa mahdollisuuksien mukaan ostaa läheltä, näin juhliin käytetty raha jää omaan kuntaan tai kylään. Esitelkää juhlassa tuottajat, jalostajat ja ruuan tekijät. Ruoka maistuu kaksin verroin paremmalta, kun sillä on tarina. "

 

Kekrimenu
Mässäkkä
Alatoopi eli lihahyytelö
Veripalttu ja perunasallatti
Hernetuuvinki
Ylikypsä possun kasler ja punajuuri-ohralaatikko
Marjakiisseli, kermavaahto ja sokerikakku
Kaneliässät ja kahvi
Kotikalja

Kekripöytä koreaksi
•    Käytä koristeluihin luonnonmateriaaleja
•    Pöytäliinoiksi käyvät vanhat pitsilakanat, säkkikankaat tai voimapaperi, johon voi piirtää tai liimata kuvia
•    Ota vanhat ruokailu- ja tarjoiluastiat käyttöön, astiat voivat hyvin olla eriparisia.
•    Pengo komerot ja keksi luovat tarjoiluratkaisut! Ilves-lasitölkit ja maitohinkit käyvät kauhan kanssa juoma-astioiksi, vanhat leveäsuiset lasitölkit salaattimaljoiksi.
 

Jaa

Ota yhteyttä