Vähennä ravinnekuormaa: ostoskassien vertailu

Kuva Timo Viljakainen
Ruokaostoksilla voi vaikuttaa ravinnepäästöihin. Itämerilaskurin avulla voi laskea, miten valinnat vaikuttavat Itämereen.  

Tässä ostoskassivertailussa on huomioitu vain fosforipäästöt. Fosforipäästöjen suhteen kirjolohta sisältävän ruokakassin vaikutus on yli viisinkertainen verrattuna kasviperäisen ruuan ostoskassiin. Kasvatettu kirjolohi muodostaa yli puolet kassin fosforipäästöistä. Jos Itämerellä altaissa kasvatettava kirjolohi vaihdetaan luonnonkalaan, ravinteita poistuu kalastukseen kohdistuneesta vesistöistä enemmän kuin mitä muista ostoskassin tuotteista syntyy maatalouden päästöjä. 
 
Eri ruokakasseilla on erilaiset vaikutukset fosforipäästöihin.

 

  • Suurimmat ravinnepäästöt ovat kassilla ”Ruokakassi 1 - kirjolohi” (fosforipäästö 3,8 g)
  • Kun kirjolohi vaihdetaan luonnonkalaan Ruokakassissa 2, ravinteita poistuu vesistöistä. (fosforia poistuu 5,4 g)
  • Ruokakassissa 3 kirjolohi on vaihdettu kotimaiseen naudanlihaan (fosforipäästö 2,3 g)
  • Ruokakassissa 4 on kasvipohjaisia juomia maitotuotteiden sijaan ja liha/kala on korvattu osin soijalla ja osin kotimaisella härkäpavulla (fosforipäästö 0,7 g)

Ruokakasseissa on kahden hengen ostokset yhdelle päivälle, energiasisältö eri kasseissa on noin 9300-9600 kJ/hlö. Ruokakassit toteuttavat kansallisia ravitsemussuosituksia eri ruoka-aineiden määrien päivittäisen saannin suhteen.

 

Kokeile! Itämerilaskurin avulla voi tarkastella eri ruokavalioiden vaikutusta kuluttajakohtaiseen Itämeren ravinnekuormitukseen: http://www.syke.fi/itamerilaskuri

Tämä teksti perustuu Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Laura Saikun artikkeliin. Artikkelin voi lukea kokonaisuudessaan täältä.

Lähteet: Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014, Hävikki: Silvennoinen ym. 2011; Kotitalouksien kulutus: Aalto & Peltoniemi 2014; Eri kalalajien kulutuksen suhteet: Luke 2018; Ravinnepäästöt tuotettua tuotetta kohden: Itämerilaskuri; Ravintoarvot: Fineli.fi.

Jaa

Ota yhteyttä

Palvelut