Särkikaloja pyytämällä ja ruoaksi valmistamalla voidaan vähentää vesistöjen kuormitusta

Kuva: Saara Ryhänen

Suomen sisävesi- ja merialueiden tila on heikentynyt viime vuosikymmenten aikana jatkuvasti lisääntyneen vesistöjen rehevöitymisen myötä. Useiden särkikalalajien voi sanoa hyötyneen rehevöitymisestä. Esimerkiksi särki, lahna, pasuri ja salakka vaikuttavat vesiekosysteemeissä paitsi omaan myös muiden kalalajien elinympäristöön. Koska myös ammattimainen ja vapaa-ajan kalastus kohdistuvat nykyisin suurelta osin petokaloihin, pyynnistä aiheutunut ylikorostunut kalastuskuolleisuus vääristää vesistöjemme kalakantojen rakennetta särkikalavaltaiseksi.

Kun vesiympäristö muuttuu rehevämmäksi, kalastuksen tulisi kohdistua petokalojen asemesta enemmän särkikaloihin, jotta lajien väliset tasapainotilat säilyisivät. Särkikaloja tehokkaasti ja jatkuvasti pyytämällä niiden kannat voitaisiin pitää kohtuullisen kokoisina, jolloin myös muiden kalojen kannat pysyisivät elinvoimaisina ja nopeakasvuisina. Samalla vedestä voidaan poistaa suuria määriä kalan sisältämää fosforia ja typpeä. Siksi särkikalojen poistaminen vesistöistä kalastamalla ja niiden valmistaminen ruuaksi on ekoteko, jonka tekemiseen meistä jokaisella on mahdollisuus.

Lue Kari Nybergin artikkeli, kuinka Särkikaloja pyytämällä ja ruoaksi valmistamalla voidaan vähentää vesistöjen kuormitusta. 

 

 

Jaa

Ota yhteyttä

Palvelut