Ruoppaus

Kuva Katri Salminen

Ruoppauksella tarkoitetaan maa-aineksen ja lietteen koneellista poistamista vesialueen pohjasta. Vedenalaisen kallion louhinta ei ole ruoppausta. Ruoppaustoimenpiteet tulee aina suunnitella ja toteuttaa huolellisesti, jotta vältytään mahdollisista ympäristöhaitoilta.

Ruoppausta suunniteltaessa kannattaa muistaa, että toimenpide on iso ja samaan lopputulokseen voidaan päästä myös kevyemmillä menetelmillä. Ruoppaus ei myöskään ole ainoa keino taistelussa rannan mataloitumista vastaan. On hyvä muistaa, ettei ruoppaus itsessään paranna vesistön laatua.

Ruoppauksesta voi aiheutua myös arvaamattomia haittoja: veden samenemista, ravinteiden vapautumista pohjasedimentistä veteen, kalojen kutualueiden tuhoutumista, ranta-alueiden syöpymistä ja sortumista sekä maiseman rumentumista. Ruoppaus voi häiritä naapureita ja muita vesistön käyttäjiä.

Ruoppauksen toteuttaja on vastuussa hankkeen lainmukaisuudesta ja aiheuttamistaan seurauksista. Ongelmien ja riitojen välttämiseksi on hyvä keskustella ja sopia hankkeesta lähinaapureiden ja vesialueen omistajan kanssa.

Hae lupa ruoppaukselle

  • Tilavuudeltaan yli 500 m3 ruoppaukselle tulee aina hakea lupa aluehallintovirastolta (AVI).
  • Pienimmästäkin, massamäärältään enintään 500 m3 koneellisesta ruoppauksesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) ja vesialueen omistajalle vähintään 30 vuorokautta ennen töiden aloitusajankohtaa.
  • ELY-keskus ilmoittaa vastaanottaneensa ruoppausta koskevan ilmoituksen tai antaa lausunnon. ELY-keskus ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voivat antaa tarkempia ohjeita tai kehottaa ilmoittajaa hakemaan 30 vuorokauden kuluessa vesilain mukaista lupaa aluehallintovirastolta.
  • Ilmoituksen perusteella luvan tarve arvioidaan tapauskohtaisesti.
  • Lupa vaaditaan, jos toimenpiteistä voi aiheutua haittaa esimerkiksi luonnolle ja kalakannoille. Alle hehtaarin kokoisen luonnontilaisen kaltaisen lammen sekä merenrannoilla alle kymmenen hehtaarin kokoisen luonnontilaisen kaltaisen fladan ja kluuvijärven luonnontilan vaarantaminen on aina kiellettyä ilman aluehallintoviraston lupaa.
  • Selvitä kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta, tarvitseeko ruoppaus tai läjitys maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia lupia.
  • Lisätietoa ja lomakkeet.

 

Ruoppaamiseen liittyviä säädöksiä

  • Haitan poistaminen (ruoppaus, niitto), vesilaki 2:6 §
  • Haittojen minimointivelvoite, vesilaki  2:7 §
  • Ilmoittamisvelvollisuus: vesilaki 2:15 § ja asetus vesitalousasioista 30 §
  • Hankkeen vaikutuksiin perustuva luvantarve: vesilaki 3:2 §
  • Hankkeen ehdoton luvantarve: vesilaki 3:3 §
  • Ruoppauksen tarpeen analysointi

Harkitse ja selvitä tarkoin, tarvitaanko ruoppausta vai päästäänkö toivottuun lopputulokseen muilla menetelmillä esim. niitolla.

Maanomistajat

  • Hae aina lupa kunnostuksiin maanomistajilta ja vesialueen omistajilta.
  • Selvitä kiinteistön mahdolliset rasitteet.

 

Rannan kunnostus- ja hoitotarpeen arviointi

  • Selvitä rannan olosuhteet ja käyttötarpeet sekä kartoita ongelmat
  • rannan massojen määrä ja laji (savi), kuinka paljon syvyystarve, riski, liettyykö takaisin esim. kapeissa väylissä, jossa vesi ei liiku vaan valuu reunalta takaisin.
  • Tee yhteistyössä asiantuntijoiden, asukkaiden ja maanomistajien kanssa.
  • Keskustele ruoppauksesta rajanaapurien, vesialueen omistajan, vesialueen osakaskunnan sekä kunnan ympäristösuojeluviranomaisen kanssa.
  • Kysy neuvoa ja käytä suunnitteluun ruoppauksen asiantuntijaa.

 

Vastuukysymykset

  • Vastuu työn toteutuksesta ja valvonnasta sekä mahdollisista haitoista on ruoppaustyön teettäjällä. Riittävällä ammattitaidolla tehty kunnollinen työn suunnittelu vähentää haittojen syntymistä.
  • ilmoituksen allekirjoittaja on vastuussa, vaikka urakoitsija läjittäisi väärin.

 

Haittojen minimointi

  • Matalat rannat ja niihin usein liittyvät tulva-alueet ovat monimuotoisia elinympäristöjä, joiden lajisto voi kärsiä ruoppauksista tai kadota niiden takia kokonaan.
  • Ruoppaustoimenpiteistä voi aiheutua myös veden samentumista, ravinteiden vapautumista pohjasedimentistä veteen, kalojen kutualueiden tuhoutumista, ranta-alueiden syöpymistä ja sortumista sekä maiseman rumentumista.
  • Vesistöihin vaikuttavien hankkeiden toteuttamista koskee periaate haittojen minimoinnista. Hankkeen toteuttaminen on tehtävä mahdollisimman vähän haittaa aiheuttavalla tavalla, mikäli se ei lisää kustannuksia kohtuuttomasti.

 

Työn ajankohta

  • Samentumisen ja muiden ruoppauksesta aiheutuvien haittojen vähentämiseksi ruoppaustyö tulisi ajoittaa virkistyskäyttökauden ulkopuolelle.
  • Pieniin ruoppauksiin syksy tai varhainen kevät sopivat hyvin, koska silloin vedenpinnat ovat järvissä yleensä alhaalla ja työ on helpompaa.
  • Isommat ruoppaukset on suositeltavaa tehdä jään päältä, jolloin jää ja maapohja kantavat kaivumassojen kuljetuskaluston.

 

Menetelmät

  • Vertaile ja ota selvää erilaisista menetelmistä
  • kaivinkone, pitkäpuominenkone tai imuruoppaus.

Rahoitus- ja hankemahdollisuudet, avustaminen hakemisessa

Kustannukset

  • Selvitä ruoppauksen kustannukset. Tee budjetti.
  • Erilaiset koneet vaikuttavat kustannuksiin, jos tehdään talkootyönä, pienempi leikkuri käy.
  • Hinnoittelu voi olla tunti- tai urakkahintana.

Ruoppaussuunnitelma alle 500 m3:n asiantuntijayhteistyönä

  • esim. 10 m x 50 m
  • huomioidaan alueen arvot, esiselvitykset, alueen rajaus, ajankohta, läjitysalue, rannan ja läjitysalueen maisemointi, massojen arviointi, niittomassojen käsittely
  • selvitä ennen ruoppausta kaivettavien massojen sijainti ja maisemointi. Massat eivät saa valua takaisin veteen esimerkiksi sadeveden mukana.

Urakoinnin järjestäminen

  • Kilpailuta valinta, sopimukset, työnjohto, alku- ja välikatselmus.
  • Pyydä tarjousta useammalta sellaiselta urakoitsijalta, joka on tehnyt onnistuneita ruoppaushankkeita aikaisemmin, käytä vain ruoppaukseen erikoistunutta urakoitsijaa
  • Käy tarvittaessa tutustumassa onnistuneisiin kohteisiin.
  • Pyydä urakoitsijan käymään paikalla ennen tarjouksen tekemistä.
  • Selvitä urakoitsijan koneet, ruoppaus tehdään yleensä kaivinkoneella, pitkäpuomisella koneella ruoppaus voidaan tehdä rannalta käsin.
  • Huolehdi työnvalvonta ja loppukatselmus.

Ruoppausmassat

  • Irronnut kasvillisuus tulee kerätä pois vesistöstä ja sijoittaa asianmukaisesti.
  • Ruoppausmassat eivät saa päästä takaisin vesistöön tulvan, aallokon tai sateen takia.
  • Läjitysalue ja työstä aiheutuneet jäljet on siistittävä ympäristöön sopivaksi.
  • Sijoituksessa tulee erityisesti ottaa huomioon luonto- ja vesiympäristö maisema-arvoineen.
  • Toisen maa-alueelle tai vesijätölle ei saa läjittää ilman omistajan suostumusta, eikä vesialueelle ilman aluehallintoviraston lupaa.

Jatkohoito

  • Suunnittele jatkohoito, kuinka ruoppauksella saatu tulos voidaan säilyttää.

Lisätietoa rannan ruoppauksesta ymparisto.fi

 

Jaa

Materiaalit

Ota yhteyttä