Järvien hoitokalastus

Kuva: Leena Lahdenvesi-Korhonen

Kun järvi ulkoisen kuormituksen kasvun takia rehevöityy tai on aikaisemmin rehevöitynyt, särkikalat hyötyvät muutoksista petokaloja enemmän. Särkikaloja hyödyttää myös kalastuksen kohdistuminen lähinnä petokaloihin. Runsastunut särkikalakanta aiheuttaa ja ylläpitää järven sisäistä kuormitusta, joka aiheuttaa kesäaikana veden korkeaa fosforipitoisuutta ja sinileväkukintoja. Siksi särkikalojen vähentäminen ravintoketjukunnostuksella eli biomanipulaatiolla on tärkeä rehevien järvien kunnostus- ja hoitomenetelmä. Sen tieteellinen perusta on vahvistettu mm. kansainvälisen tutkijaryhmän laajassa yhteenvetoraportissa biomanipulaation vaikuttavuudesta. Ravintoketjukunnostuksesta on laaja tietopaketti Vesistökunnostusverkoston seminaariaineistossa vuodelta 2015.

Hoitokalastus on keskeinen ravintoketjukunnostuksen keino vähentää ylitiheän särkikalakannan rehevyysongelmia ylläpitäviä suosia ja välillisiä vaikutuksia rehevissä järvissä (kuva 1). Se jakautuu intensiiviseen tehokalastus- tai kunnostusvaiheeseen sekä ylläpitoluonteiseen hoitokalastukseen, jonka tavoite estää järven tilan huononemista tai ylläpitää järven hyvää tilaa. Lisäksi ravintoketjukunnostus voi käsittää petokalojen istutuksia, kalastuksen ohjausta sekä kalojen elinympäristön hoitoa. Rehevän järven särkikalaston riittävä vähentäminen voi johtaa huomattavaan näkösyvyyden kasvuun sekä sisäisen fosforikuormituksen ja leväkukintojen vähenemiseen.  

Lue Ilkka Sammalkorven artikkeli järvien hoitokalastuksesta.

 

Jaa

Ota yhteyttä

Palvelut