Hukkaruokapöydät huomataan Naisvoimaa-viikolla 29.1. - 4.2.2018

Kuva: Johanna Kleemola

Naisvoimaa-viikolla Maa- ja kotitalousnaisten yhdistykset haastavat kuluttajia vähentämään ruokahävikkiä toteuttamalla paikallisen yhteistyötahon, esimerkiksi kaupan, koulun tai kirjaston kanssa hävikkituotteista hukkaruokapöydän. Pöydän tuotteilla havainnollistetaan jokaisen suomalaisen keskimääräinen vuosittainen ruokahävikki. 

 Jo yksi silmäys pöytään havahduttaa useimmat pohtimaan omaa käyttäytymistään. Pöydän ympärille tulevien ihmisten kanssa keskustellaan ruokahävikin seurauksista ja annetaan vinkkejä ruokahävikin vähentämiseksi.

Hukkaruokapöytä kootaan soveltaen tutkimuksia

Suomessa on tehty erilaisia tutkimuksia mm. Luonnonvarakeskuksen eli Luken (entinen  Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus eli MTT) Foodspill 2010 - 2012 ja Kuru 2011 - 2013  -hankkeet ruokahävikistä. Tutkimuksissa on selvitetty mm. ruokahävikin määrää, koostumusta, poisheiton syitä, kuluttajien asenteita ja heidän taustatietoja.

Tämä ruokahukkapöytä on koostettu soveltaen Kuru 2011 - 2013 -hankkeen tutkimuksia. Hankkeessa tutkittiin kotitalouksien jätetteitä jäteasemalla. Tutkimuksen perusteella hukkaan heitetty syötäväksi kelpaava ruokamäärä oli keskimäärin 18 kg/henkilö/vuosi. Tämän lisäksi jätteeksi päätyy erilliskerättyä syötäväksi kelpaavaa ruokaa ja esimerkiksi viemäriin kaadettua maitoa noin 6 kg/henkilö /vuosi eli yhteensä 24 kg /henkilö/vuosi.

Useat tahot, kuten Motiva (suomalainen valtionyhtiö, joka kannustaa energian ja materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön)  käyttää  viestinnässään ruokahävikin määränä 23 kg/henkilö/vuosi, jonka mukaan hävikkiruokapöydän kokoaminen on ohjeistettu.

Erilliskerätyn biojätteen ruoaksi kelpaava hukkaosuus täytyisi tarkasti ottaen jyvittää kaikille taulukon raaka-aineilleryhmille, mutta tässä hukkaruokapöydässä  asia hieman oikaistaan ja 5 kg:n osuus esitetään maito- ja piimähävikkinä.  Tärkeää on havahduttaa ihmiset kiinnittämään huomio kokonaisruokahävikkiin ja keskustella vain ryhmätasolla hävikkimääristä.

   
Lähde: soveltaen Luke ja Motiva

Ohjeet hukkapöydän toteuttamiseen

  • Neuvotellaan paikallisen kauppiaan kanssa hävikkipöydän toteuttamisesta esim. kaupan hävikkiruoasta. Kotoakin voi löytyä jotain annettavaa pöytään.
  • Tarvikkeet: 1,5–2 metrinen pöytä, liina, vaaka, tarjottimia tai foliota, muovipusseja, sakset, tussi ja hävikkiraaka-aineet yllä olevan kaavion mukaan.
  • Peruna- ja omenaryhmät ovat vain näitä tuotteita (voivat olla eri lajikkeista koostettuja).
  • Kasvis-, leipä- ja hedelmä- & marjaryhmät on helppo koota eri tuotteista.  Yhden leipäpaketin voi jättää avaamatta, koska tutkimuksessa on huomattu heitettävän myös täysiä, avaamattomia pakkauksia pois.
  • Juusto- ja muut maitotuoteryhmään valitaan eri tuotteita:  esimerkiksi jogurttia, juustoa, kermaa, maitorahkaa, viiliä, kermaviiliä ja vanukasta.
  • Riisi ja pasta pussitetaan muovipusseihin tai  annostellaan rasioihin.
  • Liha- kala- ja munatuotteet: Voidaan hyödyntää esimerkiksi pestyjä jauheliha-, broileri- ja liharasioita, joiden pintakalvo on leikattu esimerkiksi kolmelta sivulta auki. Laitetaan pakkaukseen jotain painoksi ja teipataan reunat kiinni. Lasten leikeistä voi löytyä esimerkiksi  lähes oikean kokoisia pehmolelukaloja, joita voi hyödyntää pöytään. Leikkelepakkauksiin voi laittaa pahviympyröitä ja teipata reunat.
  • Muut ryhmässä osa on kotiruokatähteitä,: foliovuokiin tai muovirasioihin voi pakata esimerkiksi hiekkaa, jyviä,  herneitä, riisiä  ja kirjoittaa  päälle ruokien nimiä. 4 - 5 pientä foliovuokaa voi kuvastaa noin 1,5 - 2 kg kotiruokatähteitä. Loput 2,3 - 2,8 kg koostuvat monipuolisesti taulukossa  mainituista raaka-aineista. Pakkauksen koko kuvastaa määrää, eikä pakkauksiin merkitä grammamäärää, ettei kuluttaja luule, että jokainen heittäisi keskimäärin 55 g sipsejä vuosittain roskiin.   Raaka-aineiden kokoajan kannattaa pitää pitää kirjaa tuotteiden määrästä, jotta ryhmän raaka-aineiden oikea yhteispaino saavutetaan (esimerkiksi puolikas tuubi sinappia on noin 50 g, hillopurkin tähde  noin 100 g, napostelutuotteita pussitettuina pieniin pusseihin 50 g jne...). Monia tuotteita tässäkin ryhmässä ostetaan varalle ja heitetään sitten pois avaamattomana, esimerkkinä voisi olla pizza, hampurilainen tai lihapiirakka, jonka voisi laittaa avaamattomana esille.
  • Maitoa ja piimää (vähän) yhteensä 5 kg. Voi käyttää tyhjiä, huuhdottuja pakkauksia. Purkkeihin kannattaa laittaa jotain panoksi.

Tiesitkö, että

  • suurin osa elintarvikeketjun ruokahävikistä, 30 % syntyy kotitalouksissa,  alkutuotannon osuus on 12 %, teollisuuden osuus on 20 %, kaupan osuus on 18 % ja ravitsemispalvelut aiheuttavat 20 % hävikistä,
  • kotitaloudet heittävät vuodessa syötäväksi kelpaavaa ruokaa pois 120–160 miljoonaa kg, koko elintarvikeketjussa määrä on noin 450 miljoonaa kg,
  • jokainen suomalainen heittää Suomessa pois keskimäärin 23 kg syötäväksi kelpaavaa ruokaa,
  • hukkaan heitetyn ruoan arvo on n. 125 €/hlö/vuosi 4-henkisen perheen taloudellinen menetys on noin 500 €/vuosi,
  • ruoan päätyessä roskiin se aiheuttama ilmastovaikutus vastaa 100 000 auton vuosittaista ilmastovaikutusta,
  • vesistöt kuormittuvat turhaan ylimääräisen ruoan tuotannosta ja haaskaamisesta.

Miten vältät ruokahävikkiä?

  • Ostat elintarvikkeita ja valmiita ruokia harkiten kulutuksen mukaan.
  • Otat lautaselle sen verran ruokaa kuin mitä syöt.
  • Parasta ennen -päivättyjen tuotteiden käyttöikä ei lopu kyseiseen päivämäärään. Luota omiin aisteihisi ja tutki tuotetta. Maitokaan ei pilaannu Parasta ennen -päivänä, kun huolehditaan kylmäketjusta. Hapanmaitotuotteet säilyvät vielä pidempään, samoin kuivatuotteet. Pikkuisen nahistuneen porkkanan voi hyvin ujuttaa kypsennettävään ruokaan.
  • Noudata viimeistä käyttöpäivää (esimerkiksi liha- ja kalatuotteet), ennakoi ja valmista niistä ajoissa ruokaa.
  • Hyödynnä ruoantähteet: kypsästä lihasta tai kalasta ja kasviksista voi tehdä herkullisia nyyttejä, pizzaa tai maukasta laatikkoruokaa lisäämällä joukkoon munamaitoa.
  • Kuivahtaneesta vaaleasta leivästä ja pullasta voit tehdä köyhiä ritareita tai herkullista pullavanukasta.
  • Kuivat leivät voit raastaa korppujauhoiksi ja kuivahtaneista ruisleipäpaloista voit keittää maistuvaa ruismarjapuuroa.
  • Kuivia leipäkuutioita tai -tikkuja voi paahtaa myös pannulla ja maustaa napostelupaloiksi.
  • Ruskeapilkulliset banaanit ovat makeimmillaan maustamaan marjapirtelöitä – ja jos edellisenä päivänä on jäänyt syömättä sulaneita marjoja, nekin muistetaan hyödyntää, vaikka juuri pirtelöissä.


Alla kohdassa materiaalit tulostettava infotaulu .

Lähteet:

Luukkanen, R. 2016. Ruoasta roskaksi - ruokahävikin muodostuminen kotitalouksien arjessa. Helsinki: Helsingin yliopisto.
KURU-hankkeen tiedotustilaisuuden esitykset 2013
Silvennoinen, K., Pinolehto, M., Korhonen, O., Riipi, I. & Katajajuuri, J-M. 2013. Kauppakassista kaatopaikalle, ruokahävikki kotitalouksissa. Kuru 2011 - 2013 -hankkeen loppuraportti. Helsinki: MTT.
Silvennoinen, K., Koivupuro, H-K., Katajajuuri, J-M., Jalkanen, L. Reinikainen, A. 2012. Ruokahävikki suomalaisessa ruokaketjussa. Foodspill 2010 - 2012 -hankkeen loppuraportti. Helsinki: MTT.
 


 


 

 

Jaa

Materiaalit

Ota yhteyttä

Palvelut