52 ARJEN ILMASTOTEKOA

PIENIÄ, SUURIA ARJEN ILMASTOTEKOJA
 
Ilmastoahdistus voi lamauttaa - lamaantuminen ei kannata!  Jokainen meistä voi tehdä pieniä arjen ilmastotekoja ja tekoja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi. 
 
Kannustamme kaikki suomalaisia iästä, sukupuolesta tai asuinpaikasta riippumatta tekemään konkreettisia tekoja, niitä pieniäkin. Jotta tekoihin tarttuminen olisi helppoa, julkaisemme joka viikko yhden helposti toteutettavan arjen ilmastoteon sosiaalisen median kanavissamme. Listaamme teot myös tälle sivulle.
 
Tule mukaan tekemään pieniä, suuria arjen ilmastotekoja! 
 
#52arjenilmastotekoa
 
 
8. Vältä vaateiden turhaa pesua!
Opettele huoltamaan vaatteesi oikein. Löydä ympäristöystävälliset pesuaineet!

Vältä tekstiilien turhaa pesua ja vähennä vaatteiden pesukertoja. Säästät tekstiiliä, pesuaineita, energiaa ja luontoa. Huomioi myös tekstiilien hoito-ohjemerkinnät. Muista lumipesu villavaatteille! Se on hyvä ekopesu! Tekstiileihin tulleet tahrat kannattaa poistaa heti tuoreeltaan, silloin tahranpoisto on helpompaa.
Vaihda kotiin tultuasi työ- tai kouluvaatteet kotivaatteisiin ja laita päällä olleet vaatteet tarvittaessa tuulettumaan tai suoristettuna aamua odottamaan.
Suosi luonnonkuidusta valmistettuja vaatteita. Varsinkin villavaatteet pitävät tuuletuksesta, kuten luonnonmateriaalit yleensä. Usein jo pelkkä tuuletus vähentää pesuntarvetta.

Villakuitu on itsepuhdistuvaa eikä sen tähden suositella pestäväksi usein. Villa on luonnostaan rasvaista ja hellävarainenkin pesu vie mennessään kuidun luonnollista rasvaa. Käytön jälkeen villavaatteet kannattaakin ripustaa tuulettumaan. Pakkasella villapaidat ja muut kodin villatekstiilit on hyvä pyöritellä puuterilumessa, ravistella hyvin ja ripustaa joksikin aikaa ilmavaan paikkaan. Lumipesu on ekopesu! Toki, jos vaatteessa on tahroja tai hajuja, jotka eivät tuuletuksessa häviä, kannattaa villatekstiili pestä.

 
Lue  ympäristöystävällisistä pesuainevinkeistä Luontoliiton tai täältä Kierrätyskeskuksen koulutussivuilta.
Vinkkejä tekstiilihuoltoon löytyy myös Suomen tekstiili ja muoti-sivuilta
Vinkkejä tahranpoistoon saat Taitoliiton sivuilta.
 
 
7. Käytä liettä fiksusti! 
Liesi voi olla yllättävä sähkösyöppö. Uunin ja keittotason järkevä käyttö pienentää sähkönkulutusta.
Keraamiset tasot ja induktioliesi kuluttavat vähemmän energiaa kuin valurautaiset keittolevyt.
Valitse valmistettavaan määrään ja lieden levylle sopiva, oikean kokoinen valmistusastia, käytä kantta, hyödynnä jälkilämpö varsinkin perinteisellä valurautaisella liedellä.
Käytä uunia energiatehokkaasti. Valmista kerralla enemmän ja käytä jälkilämpökin hyödyksi. Pieni määrä kypsyy järkevämmin mikroaaltouunissa.

Valitse levyn kokoinen, paksupohjainen keitto- tai paistoastia. Jos keittolevylle laittaa liian pienen keittoastian, osa energiasta menee hukkaan. Keittoastian pohjan tulisi olla tasainen. Kupera tai kovera keittoastia ei kosketa tasaisesti levyä. Kuumeneminen hidastuu ja energiaa kuluu. Pidä levyt ja kattilanpohjat puhtaina, sekin säästää energiaa.   
Ja kun keität, optimoi veden määrä – vain sen verran kuin kypsymiseen tarvitaan. Laita kansi päälle ja kun ruoka alkaa kiehua, pienennä levyn tehoa.
Käytä uunia taloudellisesti. Valmista kerralla enemmän ruokaa. Hallitse uunin käyttö – ei tyhjänä kuumana seisottamista.  Uuneissa olevan merkkivalo ilmoittaa, kun uunin haluttu lämpötila on saavutettu. Hyödynnä esi- ja jälkilämpö. Kiertoilmauunissa esilämmitysaika jää pois ja paistaminen onnistuu monessa kerroksessa, jolloin myös aikaa säästyy. Pienten määrien kuumentaminen kannattaa tehdä mikrossa uunin sijaan. 
Muistathan, ettei lieden viereen kannata sijoittaa kylmäsäilytyslaitteita.   
Lisää tietoa laitteiden sähkönkulutuksesta Motivasta.

 
6. Suosi kauden kasviksia!
Satokausien hyödyntäminen on ympäristöteko.  
Satokausi-ajattelun mukaan kasviksia, hedelmiä ja marjoja hyödynnetään, kun niiden kasvukausi on parhaimmillaan. Tämä säästää luonnonvaroja ja takaa, että kasvikset ovat silloin maukkaimmillaan ja hinnaltaan edullisimmillaan.  Valitsemalla kasvikset satokauden mukaan tutustut myös uusiin kasviksiin. Kasvisten värit ja muodot sekä ennen kaikkea maku ovat monipuolisia. Kasviksista ruoka valmistuu nopeasti ja niiden visuallisuus inspiroi uusiin kokeiluihin.
Ruokahävikistä iso osa syntyy kasvisten ja hedelmien käsittelyssä. Hyvin pestyt kuoret, kannat ja naatit voi käyttää hyödyksi liemissä. Mieti, onko kypsennettävä kasvis aina tarpeen kuoria vai voisiko sen syödä kuorineen!

Hyödynnä satokausiajattelua:
Talvi: Perunat, juurekset, kaali, kuivatut pavut ja herneet, sitrushedelmät 
Kevät: Parsa, korvasienet, villiyrtit (esim. nokkonen), raparperi
Kesä: Uudet perunat, mansikka, salaatit, sipuli, kurkku, tomaatti, herne, porkkana, yrtit, kukkakaali 
Syksy: Kotimaiset marjat ja hedelmät, perunat, juurekset, kaalit, sienet, kurpitsa, kesäkurpitsa.

 
Keitot ovat myös hyvä tapa lisätä kasviksia ruokavalioon.
 
Otsikon Kuusi syytä syödä juureksia alta löydät tietoa ja reseptejä.
 
Eikä salaattienystävääkään ole unohdettu! Kurkkaa täältä eri kausiin sopivia salaattiohjeita!
Kokeile vaikka mehevää, marinoitua kaalisalaattia. Talvinen herkku!
 
Kaalisalaatti
400 g valkokaalia
1 iso porkkana
1 palsternakka
1 dl vettä
0,5 dl väkiviinaetikkaa
1–2 rkl sokeria
vajaa 0,5 tl suolaa
2 rkl öljyä
0,5 dl kuivattuja karpaloita

1. Suikaloi kaali esimerkiksi juustohöylää apuna käyttäen. Kuori ja raasta porkkana ja palsternakka.
2. Kuumenna kattilassa vesi. Ota pois liedeltä ja lisää sokeri sekä suola. Sekoita kunnes sokeri on sulanut.
3. Lisää etikka ja öljy.
4. Kaada marinadi raasteen joukkoon. Anna marinoitua vähintään puoli tuntia mieluiten seuraavaan päivään.
Voit valuttaa salaatin ennen tarjoilua, jos marinadia on liikaa. Laita karpalot salaatin päälle juuri ennen tarjoilua.

 
Kuva: Timo Viljakainen
 
 
5. Syö silakkaa!  
Tiesitkö, että terveysvaikutuksien lisäksi silakan syönnillä myös ympäristövaikutus. Silakan kalastus poistaa Itämerestä rehevöitymistä aiheuttavia ravinteita.
Fosfori ja typpi ovat meille tarpeellisia kivennäisaineita, mutta vesistöissä ne aiheuttavat rehevöitymistä. Silakan kalastus on hyvä keino poistaa mereen päätyneitä ravinteita!
Silakan syönti on kropallekin hyväksi. Saat proteiinia, hyviä rasvoja, kivennäisaineita ja D-vitamiinia.

Itämeressä kasvava silakka on ympäristöystävällistä lähiruokaa ja sitä on tarjolla tuoreena ympäri vuoden. Keliolosuhteet voivat toki hetkellisesti hankaloittaa saantia. Ja, jos tuoretta ei ole, silakkaa löytyy myös pakasteena ja eri tavalla säilöttynä!
Silakasta saa laatikon ja pihvien lisäksi muitakin herkkuja. Mitäpä, jos valmistaisit vaihteeksi säilyvää ja maistuvaa suutarinlohta? Valmistus ei ole vaikeaa!  Tee ekoteko ja syö silakkaa!

 
Kurkkaa myös Pro Kalan sivuilta uusia silakkareseptejä!

Suutarinlohi
600 g tuoreita silakkafileitä
0,5 dl karkeaa suolaa
Liemi:
1 dl etikkaa
3 dl vettä
1–1,5 dl sokeria
Tölkkiin:
1 punasipuli
1 porkkana
1 laakerinlehti
1 tl kokonaisia maustepippureita
(2 tl sinapinsiemeniä)

1. Lado silakkafileet avonaisina kulhoon ja ripottele väliin sekä pinnalle karkeaa suolaa. Anna maustua kylmässä seuraavaan päivään.
2. Sekoita liemen aineksia, kunnes sokeri on liuennut. Kuori sipuli ja porkkana. Leikkaa ohuiksi viipaleiksi.
3. Kääri yön yli suolalla maustuneet, valutetut fileet rullalle ja lado lasitölkkiin kerroksittain punasipulin ja porkkanan kanssa.
4. Tipauta laakerinlehti silakkarullien väliin ja ripottele joukkoon maustepippurit sekä halutessasi sinapinsiemeniä. Kaada liemi päälle. Anna maustua kylmässä vähintään pari päivää ennen tarjoilua.

 
   
 
 
 
4. Huomaa huomaamaton sähkösyöppö!
Sähkölaitteiden valmiustila on turha sähkön kuluttaja, jota ei tule ajatelleeksi. Säästä sähköä ja sulje valmiustila!

Kodin sähkölaitteet kuluttavat sähköä valmiustilassa. Valmiustilaan jätettyjen laitteiden osuus kodin sähkönkulutuksesta voi olla jopa 13 %. Ne kuluttavat sähköä ja nostavat sähkölaskua turhaan. Esimerkiksi tietokoneet ja televisiot voivat olla tällaisia huomaamattomia sähkösyöppöjä. Säästä sähköä ja sammuta kokonaan elektroniset laitteet, joita et käytä. Valmiustilan voi katkaista helposti esimerkiksi kytkemällä laitteet katkaisimella varustettuun jatkojohtoon. Jatkojohdon merkkivalo muistuttaa myös hyvin, että laite tai laitteet ovat edelleen valmiustilassa, vaikka ne eivät olisi enää päällä.
 
 
3. Kierrätys kunniaan!
Jätteiden lajittelu kannattaa. Se ehkäisee metaanipäästöjen syntymistä kaatopaikalla, säästää luonnonvaroja ja edistää kiertotaloutta.   
 
Lajittelemalla annat roskalle uuden elämän. Lajitellut jätteet voidaan hyödyntää kierrätyksessä ja uusioraaka-aineena. Sekajätteen määrä vähenee ja arvokkaat luonnonvarat pysyvät kierrossa. Lajittelu näkyy yleensä myös säästönä jätemaksuissa. Lajittelu ja varsinkin jätteiden vähentäminen on ympäristöteko. Voit itse vaikuttaa siihen, kuinka paljon taloudessasi syntyy jätettä. Harkitse hankintoja, korjaa tai korjauta, entisöi ja kierrätä. Hyviä tekoja, joilla edistät kiertotaloutta ja kestävää kehitystä.  
 
 
 
2. Kevennä kasviksilla!
Ruokalautasen ilmastovaikutukset pienenevät, kun lihan määrä lautasella vähenee. Kroppakin kiittää kasvislisäyksestä. 
 
Kasvisten käytön lisääminen kannattaa oman ja luonnon hyvinvoinnin vuoksi. Kokonaan lihasta ei tarvitse luopua. Suomalaiset söivät viime vuonna noin 80 kg lihaa ja lihavalmisteita henkeä kohti. Suositus on 500 g viikossa (kypsää lihaa eli raakapainoltaan noin 700 g) henkeä kohti. Meillä on siis hyvin varaa puolittaa lihan käyttöämme. Tuunaa perinteisiä kotiruokia kasviksilla. Ruoasta tulee kuin varkain terveellisempää. Kasvikset sisältävät kuitua, kivennäisaineita ja vitamiineja.
Juurekset ovat nyt edullisia ja niillä saa sekä väriä että lisää makua esimerkiksi lihapulliin ja liha-makaronilaatikkoon. Tai laita lihapataan sama määrä kasviksia kuin lihaa. Ruoasta tulee runsaampaa, maukkaampaa ja värikkäämpää! Lisäksi se on edullisempaa.
 
1.  Katse kahvihävikkiin!
Keitä kahvia vain sen verran kuin tarvitaan. Unohda varmuuden vuoksi -kupilliset. Säästät luonnonvaroja ja rahaa. 
 
Suomalaiset juovat kahvia eniten maailmassa. Noin 10 kg vuodessa henkeä kohti. Tai osa siitä juodaan, osa menee valitettavasti viemäriin. Helposti tulee keitettyä kahvia vähän reilummin, varmuuden vuoksi. Yksi kahvikuppi sinne tai tänne, haittaako tuo? Mutta oletko tullut ajatelleeksi, sen viemäriin joutuneen yhden kahvikupillisen (n. 2,5 dl) kahviin tarvitaan noin seitsemän kappaletta kahvipapuja. Niiden kasvattamiseen on käytetty lannoitteita ja vettä 140 litraa (kahvihan kasvaa maissa, joissa vettä ei ole niin helposti saatavissa kuin meillä Suomessa!) Kahvipavut on poimittu, rahdattu Suomeen, paahdettu, jauhettu ja pakattu. Sen poiskaadetun kahvikupillisen vesijalanjälki on kokonaisuudessaan n. 280 litraa, vuositasolla n. 100 000 litraa vettä. Viemäriin kaadetun kahvin eteen on tehty turhaa työtä ja tuhlattu resursseja sekä luonnonvaroja! Lisäksi sinulta menee reilu 50 euroa vuodessa rahaa hukkaan.
 
 
 
 

Jaa