52 ARJEN ILMASTOTEKOA

PIENIÄ, SUURIA ARJEN ILMASTOTEKOJA
 
Ilmastoahdistus voi lamauttaa - lamaantuminen ei kannata!  Jokainen meistä voi tehdä pieniä arjen ilmastotekoja ja tekoja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi. 
 
Kannustamme kaikki suomalaisia iästä, sukupuolesta tai asuinpaikasta riippumatta tekemään konkreettisia tekoja, niitä pieniäkin. Jotta tekoihin tarttuminen olisi helppoa, julkaisemme joka viikko yhden helposti toteutettavan arjen ilmastoteon sosiaalisen median kanavissamme. Listaamme teot myös tälle sivulle.
 
Tule mukaan tekemään pieniä, suuria arjen ilmastotekoja! 
 
#52arjenilmastotekoa
 
3. Kierrätys kunniaan! Jätteiden lajittelu kannattaa. Se ehkäisee metaanipäästöjen syntymistä kaatopaikalla, säästää luonnonvaroja ja edistää kiertotaloutta.   
 
Lajittelemalla annat roskalle uuden elämän. Lajitellut jätteet voidaan hyödyntää kierrätyksessä ja uusioraaka-aineena. Sekajätteen määrä vähenee ja arvokkaat luonnonvarat pysyvät kierrossa. Lajittelu näkyy yleensä myös säästönä jätemaksuissa. Lajittelu ja varsinkin jätteiden vähentäminen on ympäristöteko. Voit itse vaikuttaa siihen, kuinka paljon taloudessasi syntyy jätettä. Harkitse hankintoja, korjaa tai korjauta, entisöi ja kierrätä. Hyviä tekoja, joilla edistät kiertotaloutta ja kestävää kehitystä.  
 
 
2. Kevennä kasviksilla!
Ruokalautasen ilmastovaikutukset pienenevät, kun lihan määrä lautasella vähenee. Kroppakin kiittää kasvislisäyksestä. 
 
Kasvisten käytön lisääminen kannattaa oman ja luonnon hyvinvoinnin vuoksi. Kokonaan lihasta ei tarvitse luopua. Suomalaiset söivät viime vuonna noin 80 kg lihaa ja lihavalmisteita henkeä kohti. Suositus on 500 g viikossa (kypsää lihaa eli raakapainoltaan noin 700 g) henkeä kohti. Meillä on siis hyvin varaa puolittaa lihan käyttöämme. Tuunaa perinteisiä kotiruokia kasviksilla. Ruoasta tulee kuin varkain terveellisempää. Kasvikset sisältävät kuitua, kivennäisaineita ja vitamiineja.
Juurekset ovat nyt edullisia ja niillä saa sekä väriä että lisää makua esimerkiksi lihapulliin ja liha-makaronilaatikkoon. Tai laita lihapataan sama määrä kasviksia kuin lihaa. Ruoasta tulee runsaampaa, maukkaampaa ja värikkäämpää! Lisäksi se on edullisempaa.
 
1.  Katse kahvihävikkiin!
Keitä kahvia vain sen verran kuin tarvitaan. Unohda varmuuden vuoksi -kupilliset. Säästät luonnonvaroja ja rahaa. 
 
Suomalaiset juovat kahvia eniten maailmassa. Noin 10 kg vuodessa henkeä kohti. Tai osa siitä juodaan, osa menee valitettavasti viemäriin. Helposti tulee keitettyä kahvia vähän reilummin, varmuuden vuoksi. Yksi kahvikuppi sinne tai tänne, haittaako tuo? Mutta oletko tullut ajatelleeksi, sen viemäriin joutuneen yhden kahvikupillisen (n. 2,5 dl) kahviin tarvitaan noin seitsemän kappaletta kahvipapuja. Niiden kasvattamiseen on käytetty lannoitteita ja vettä 140 litraa (kahvihan kasvaa maissa, joissa vettä ei ole niin helposti saatavissa kuin meillä Suomessa!) Kahvipavut on poimittu, rahdattu Suomeen, paahdettu, jauhettu ja pakattu. Sen poiskaadetun kahvikupillisen vesijalanjälki on kokonaisuudessaan n. 280 litraa, vuositasolla n. 100 000 litraa vettä. Viemäriin kaadetun kahvin eteen on tehty turhaa työtä ja tuhlattu resursseja sekä luonnonvaroja! Lisäksi sinulta menee reilu 50 euroa vuodessa rahaa hukkaan.
 
 
 
 

Jaa