52 ARJEN ILMASTOTEKOA

PIENIÄ, SUURIA ARJEN ILMASTOTEKOJA
 
Ilmastoahdistus voi lamauttaa - lamaantuminen ei kannata!  Jokainen meistä voi tehdä pieniä arjen ilmastotekoja ja tekoja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi. 
 
Kannustamme kaikki suomalaisia iästä, sukupuolesta tai asuinpaikasta riippumatta tekemään konkreettisia tekoja, niitä pieniäkin. Jotta tekoihin tarttuminen olisi helppoa, julkaisemme joka viikko yhden helposti toteutettavan arjen ilmastoteon sosiaalisen median kanavissamme. Listaamme teot myös tälle sivulle.
 
Tule mukaan tekemään pieniä, suuria arjen ilmastotekoja! 
 
#52arjenilmastotekoa
 
24. Käytä puutarhassa eloperäisiä katteita! 
Kotipuutarhassakin voi taistella ilmastonmuutosta vastaan parantamalla maaperän hiilensidontaa.
 
Paljas maa on arka kulumiselle, ravinteiden huuhtoutumiselle ja hiilen karkaamiselle. Peitä siis puutarhan paljaat alueet katteella. Näin maa pysyy kosteana ja ilmavana, ja rikkakasvien torjunta helpottuu. Eloperäistä ainesta käyttämällä vältät mikromuovin päätymisen maaperään. Maatuva kate ruokkii myös arvokasta maaperäeliöstöä, joka hyvinvoivana sitoo tehokkaammin hiiltä. Katteeksi käy lähes mikä tahansa eloperäinen aines, esimerkiksi tuore ruohosilppu, järviruoko tai olki. Jos saat lammastilalta jatkojalostukseen soveltumatonta roskavillaa, hyödynnä sitä katteena. Lampaanvilla lannoittaa miedosti ja toimii samalla etanoiden karkottajana. 
 
23. Lämmitä mökkisauna oikein!
Puusauna lämpiää parhaimmillaan uusiutuvalla lähienergialla. Puun epätäydellinen palaminen tuottaa kuitenkin päästöjä, jotka voivat olla ilmastoa lämmittäviä tai terveydelle vaarallisia. Päästöjen minimoimiseksi kannattaa opetella oikeaoppinen lämmittäminen!
 
Näillä vinkeillä vähennät päästöjä:
  • käytä kuivaa puuta
  • älä polta liian suuria pesällisiä kerralla
  • sytytä pesällinen päältä, jos mahdollista. Päältä sytyttäessä puun kaasuuntuvat yhdisteet palavat eivätkä haihdu ilmakehään toisin kuin alta sytyttäessä.

Tiesitkö? Suomen mustan hiilen eli nokipölyn päästöistä suuri osa tulee puun pienpoltosta. Nokihiukkaset voivat leijua ilmassa päiviä tai viikkoja lämmittäen ilmakehää, ja kulkeutuessaan arktisille alueille ne nopeuttavat lumen ja jään sulamista. Tarkista siis, että piipusta tuleva savu on mahdollisimman väritöntä: tällöin puu palaa puhtaasti. 

Lisää aiheesta:
 
 
 
 
22. Syö luonnonkalaa!
Kotimainen kala on ilmastoystävällinen ja kestävä vaihtoehto tuontikalalle ja tehotuotetulle lihalle. Luonnonkalan syöminen on ekoteko siinäkin mielessä, että sen kalastaminen vähentää järvien rehevöitymistä. 
 
Vesistöjen rehevöitymisen myötä useat särkikalalajit ovat lisääntyneet merkittävästi. Ammattimainen ja vapaa-ajan kalastus kohdistuvat nykyisin suurelta osin petokaloihin, ja kalakantamme muuttuvat särkikalavaltaisiksi. Vaikutat parhaiten lajien väliseen tasapainoon kalastamalla ja kokkaamalla särkikaloja.  

Hyödynnä vajaasti hyödynnettyjä kaloja kuten särkiä, pasuria, salakkaa ja lahnaa. Valitse kalatuotteista kotimainen valmiste. Kalafileet kypsyvät pannulla muutamassa minuutissa, joten kala on todellista pikaruokaa, jonka valmistaminen ei kuluta paljon energiaa.

Tiesitkö? Kalastuksen avulla voidaan kierrättää merkittävästi vesistöjä rehevöittäviä ravinteita. Suomessa kalastus poistaa vuosittain vesistöistä yli 700 tonnia fosforia.

Ruokaohjeet: savusärkikakku ja särkiwrapit

 
21. Kerää ja hyödynnä sadevedet!
Kerätty sadevesi on mainiota kasteluvettä pihan kasveille. Hyödyntämällä sadevettä vähennät talousveden käyttöä. Ympäristö hyötyy ja säästät myös vesilaskussa.
 
Pese ja puhdista vesiastiat talven jäljiltä. Sijoita vesiastiat rännien alle. Syöksyputkiin on saatavilla haaroituskappaleita, joiden avulla vesi voidaan ohjata haluttuun säiliöön. Mikäli pihapiirissä on eläimiä tai lapsia, varmista ettei vesiastiasta aiheudu vaaraa. Astioita on hyvä pestä ja huoltaa myös pitkin kesää, jotta astioissa ei ala kasvamaan bakteereja tms. 
 
Kuumana kesäpäivänä kasteluvettä kuluu aamulla ja illalla runsaasti riippuen kasvillisuuden määrästä.  
Keskimäärin käyttövesi maksaa 5 euroa/kuutio (1 000 l). Määrä tuntuu isolle, mutta mieti, miten paljon vettä sinä käytät kesäkasveille? Montako 10 litran kastelukannullista kannat kasveille päivässä, viikossa, kuukaudessa? Aika iso määrä vettä, vai mitä! 
 
 
20. Hoida kotisiivous keittiöaineilla!
Säännöllisessä siivouksessa on paljon tilanteita, joissa pelkkä vesipesu tai nihkeällä siivousliinalla pyyhkiminen riittää. Älä siis käytä mitään veden lisäksi silloin, kun sitä ei tarvita. Ympäristön, ja ilmastonkin, kannalta parhaat siivousaineet löytyvät kaupan ruokahyllyiltä. 
 
Ruokasoodan pH-arvo on lievästi emäksinen, noin 8,5 pH-asteikolla. Ruokasooda emäksisenä pesuaineena soveltuu mm. kalkkitahrojen poistoon. Tämän lisäksi ruokasooda itsessään toimii hyvänä hajunpoistajana, jolla saa epämiellyttävät hajut irti myös tekstiileistä ja matoista. 
 
Myös ruokasuolaa voi kokeilla ekologisena puhdistusaineena etenkin sellaisiin toimenpiteisiin, jotka vaativat hankausta. Suola auttaa myös kankaiden kellastumien poistossa. 
 
Etikka ja sitruunahappo ovat pH-asteikolla happamia aineita, joiden pH-arvo on noin 3. Etikka siivouksessa toimii happamana aineena hyvin rasvatahroja ja pinttynyttä likaa vastaan. Se myös poistaa helposti pyykistä ummehtuneita hajuja. 
 
Sen sijaan että ostat jokaiselle eri pinnalle oman puhdistusaineen, panosta mieluummin kunnollisiin ja kestäviin siivousvälineisiin kuin itse pesuaineisiin.  Jos kuitenkin käytät jotain pesuainetta, on tärkeää annostella pesuaine veteen oikein, sillä liian suuri pesuainemäärä ei auta puhdistuksessa vaan lisää ympäristökuormaa. 
 
19. Nauti villiyrteistä!
Toisen rikkaruoho on toisen herkku!  
Hyödynnä lähialueen villiyrttejä ja poimi ruokaa luonnosta. Villiyrtit ovat puhtaita, lisäaineettomia, terveellisiä. Niissä on uusia aromeja ja makuja, jotka maustavat ruoan. Villiyrtit ovat ilmaista ruokaa, jota ei tarvitse kasvattaa. Jokainen villiyrttiruoka on elämys, joka on mitä aidointa lähiruokaa ja paikallisesti hankittua. Villiyrttien keräily ei kuormita ympäristöä, vaan tuo kerääjälle liikunnan iloa.

Pääsääntöisesti kaikki villit yrtit, marjat sekä sienet kuuluvat jokamiehenoikeuden piiriin: niitä saa vapaasti kerätä luonnosta, muttei kenenkään tontilta, pellolta tai pihapiiristä. Puuvartisten kasvien ja kasvinosien keräämiseen tarvitset maanomistajan luvan. Tällaisia ovat esim. pihlajan silmu, koivun lehti, kuusenkerkkä, mustikan lehti.

Ensimmäisiä kerättäviä yrttejä ovat maitohorsman verso, nokkonen, vuohenputken-, poimu- ja siankärsämön lehti. Pian täyttyvät nurmet myös keltaisilla voikukilla, joista voi hyödyntää niin lehdet kuin kukinnonkin.

 
Valmista maitohorsman lehdistä esimerkiksi Iivanan teetä tai maitohorsmanversoja parsan tapaan.
Tai käytä kukkia jääpaloihin, hyytelöön, juomiin ja koristeeksi. Kukat säilyvät jääkaapissa muutaman päivän.
 
 
18. Perusta kosteikko, kunnosta uoma, laidunna ranta-aluetta!   
Suo, tulvametsä, purouoma, rantalaidun, ihmisen perustama kosteikko - nämä kaikki ovat kosteikkoja ja oman alueensa monimuotoisuuskeitaita. Yhä useampi kosteikkoalue on myös tärkeä lähivirkistyskohde.  
 
Hoitamalla kosteikkoluontoa estät vesistöjen rehevöitymistä. Rakennetut kosteikot hidastavat veden virtausta ja ne pidättävät ravinteita pesusienen lailla. Ilmastonmuutoksen myötä ääriolosuhteiden, kuten tulvien ja kuivuuden, ennustetaan lisääntyvän.  
 
Voit osallistua kosteikkoluonnon suojeluun perustamalla kosteikon joko patoamalla tai kaivamalla kosteikkoalueen alueelle, joka on ollut aiemminkin kosteikkona tai joka maanmuotojen puolesta muutoin sopii kosteikkoalueeksi. Myös virtavesiä kunnostamalla edistetään kosteikkoluonnon tilaa. Kunnostaminen voi olla esimerkiksi kutusoran, kivi- ja puuaineksen lisäämistä uomaan tai vaellusesteiden poistoa.  Monimuotoisessa uomassa viihtyvät kalat ja muut vesieliöt. 
 
Jos sinulla on laiduneläimiä niin muista, että rantalaidun lisää muun muassa alueella pesivien lintujen määrää ja nappaa kiinni yläpuolisen valuma-alueen ravinteita eläinten kasvuun. 
 
Näillä kaikilla toimenpiteillä edistät monipuolisesti alueesi kosteikkoluonnon tilaa.  
 
Kysy lisää kosteikkoluonnon hoitoon liittyen MKN maisema-asiantuntijoilta esim. Neuvo-palvelun kautta.
 
 
17. Suunnitelmallisuutta ruokaostoihin!
Arjen kelpo keino pienentää ilmasto- ja ympäristövaikutuksia on miettiä etukäteen oman talouden ruokailut. 
 
Hyödynnä ruokalista-ajattelua: ruoanlaittoa ei tarvitse aina aloittaa kauppareissulla, kun ainekset löytyvät kotoa. Arki helpottuu ja kauppareissumatkat vähenevät. 
 
Suunnitelmallisuutta hyödyntämällä teet myös vähemmän heräteostoja ja vältät ruokahävikkiä. Ruokahävikin vähentämisellä on merkitystä, sillä ruoka aiheuttaa lähes kolmanneksen ilmastovaikutuksistamme. Kun syömäkelpoista ruokaa heitetään roskiin, kaikki ruoan valmistukseen käytetty energia ja työpanokset valuvat hukkaan.
 
Lue lisää ruoan ilmastovaikutuksista ja hyödynnä arjen helppoja reseptejä.
 
16. Peseydy viisaasti!  
Nautiskelu suihkussa kuluttaa minuutissa noin 12 litraa puhdasta vettä – turhaan! 
 
Peseytymiseen käytettävän veden määrään kannattaa kiinnittää huomiota, sillä keskimäärin 39% kotitalouksien käyttämästä vedestä kuluu juurikin peseytymiseen.   
Vaikka Suomessa on paljon makean veden varantoja, on vettä silti syytä käyttää säästeliäästi. Raakaveden hankintaan, puhdistukseen ja pumppaukseen sekä jätevesien käsittelyyn kuluu runsaasti energiaa ja puhdistuskemikaaleja. Kuuman veden käytön vähentäminen on yksi merkittävimmistä tavoista pienentää hiilijalanjälkeä. 
 
Vesi ja erityisesti lämminvesi myös maksaa. Päivittäinen 15 minuutin suihku maksaa noin 450 euroa vuodessa kun 5 minuutin suihkuttelulla kustannukset jäävät noin 150 euroon.  
 
Peseytymisen lisäksi vettä käytetään keittiössä, wc:ssä, pyykissä ja siivouksessa. Vettä voikin säästää monella tavalla. Katso Pidä veden kulutus kurissa -video sekä muita vinkkejä järkevään vedenkulutukseen Motivan nettisivulta
 
15. Älä syö yli energiantarpeesi!
Vähennä metabolista ruokahävikkiä eli ruoan liiallista kulutusta ja syö vain oman ravitsemuksellisen tarpeesi verran.
 
Liiallinen syöminen ei aiheuta pelkästään terveyshaittoja, vaan sillä on myös ilmastovaikutuksia. Kun syöt vain sen verran, minkä tarvitset, säästät ympäristöä, kukkaroa ja terveyttäsi. Muista kuitenkin, että ruoasta pitää myös nauttia ja herkuttelu mahtuu täysipainoiseen ruokavalioon! Kohtuudella kaikkea!
Ruoantuotanto on yksi merkittävimmistä kasvihuonepäästöjen lähteistä maailmassa. Ruokaa tuotetaan ja syödään liikaa. Esimerkiksi Suomessakin on havaittu, että jätevesien typpimäärät ovat olleet kasvussa. Se on seurausta runsasproteiinisesta ruokavaliosta. Ihminen ei hyödynnä sitä niin hyvin kuin luullaan. Suurin osa ravinteista kulkeutuu suoliston läpi imeytymättä ja päätyy viemärin kautta vesistöihin ja luontoon.

Ota aterioiden suunnittelun avuksi suomalaiset ravitsemussuositukset ja lautasmalli.

Noudata ateriarytmiä ja syö säännöllisesti, niin vältät turhaa napostelua ja liian isoja annoksia. Syö kasvispainotteisesti ja suosi kauden kasviksia.
Eikä nälkäisenä kannata mennä kauppaan, koska tällöin sorrut helposti runsasenergisiin heräteostoksiin.
 
 
14. Järjestä ruokakaapit!
Vältä ruokahukkaa ja pidä ruokakaapit järjestyksessä.
 
Noin 30 % kaikesta tuotetusta ruoasta koko maailmassa päätyy hävikkiin. Suomessa koko elintarvikeketjussa haaskataan jopa 10–15 prosenttia kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta. Eniten ruokaa menee hukkaan kotitalouksissa.

Ryhmitä ainekset kaapeissa ja säilytä vanhimmat tuotteet etualalla. Helpotat ainesten käyttöä koreilla ja läpinäkyvillä laatikoilla. Myös jääkaapissa. Ja käytä ruoantähteille läpinäkyviä säilytysastioita. Pystyt helposti suunnittelemaan aterioita käyttämällä hyödyksi myös edellisten aterioiden tähteitä. Ruokahukka vähenee.
Kun ruokakaapit ovat järjestyksessä, näet nopealla vilkaisulla mitä on ja mitä tarvitaan.
Kauppalistaa tehdessä varmista, löytyykö tarvikkeita jo kotoa. Tai kuvaa jääkaappi sekä kuiva-ainevarastosi ennen kauppareissua.

 
Lue ruokahävikistä lisää Saa syödä-sivustolta
 
Näin otat ruokavarastosi haltuun:  
- Rajaa järjestelytyö niin, että jaksat sen tehdä kerralla: esim. yksi hylly kuiva-ainekaapista.  
- Karsi pois käyttökelvoton ruoka. Huomaa parasta ennen ja viimeinen käyttöpäivä -merkintöjen ero!  Jos et muista, kurkkaa täältä.
Ryhmittele tuotteet:
- Mieti ryhmät itselle toimiviksi ja varaa niille omat tilansa kaapissa. Voit ryhmitellä niitä myös laatikkoon. Ryhmittelyesimerkkejä: jauhot, mausteet, pähkinät, leivänpäälliset, juurekset jne.  
- Järjestä tuotteet etiketti näkyville tai muuten helposti tunnistettavaksi.  
- Järjestä vanhimmat tuotteet eteen.  
- Voit merkitä hyllyn tai laatikon esim. tarrakirjoittimella.  
- Jätä hyllyyn / laatikkoon tyhjää tilaa noin neljännes.
Ylläpidä:  
- Tee ruokalista ja kauppalista tai kuvaa kaappisi ennen ruokaostoksia. Verkko-ostoksilla listaa tehdessä kannattaa katsoa kaappeihin.  
- Palauta ruoat heti käytön jälkeen paikoilleen, erityisesti kylmäsäilytettävät.  
- Käytä läpinäkyviä rasioita ylijääneelle ruoalle jääkaapissa.
 
13. Rakenna hyönteishotelli
Lisää pihapiirisi luonnon monimuotoisuutta. Rakenna hyönteishotelli tai perusta niitty!
 
Ilmastonmuutos vaikuttaa eliöiden elämään yhdessä monen muun ympäristötekijän kanssa.
Pölyttäjähyönteiset ovat vähentyneet huomattavasti, kun niiden elinympäristöt ovat tuhoutuneet.  
Voit lisätä pihapiirisi luonnon monimuotoisuutta jättämällä osan nurmikkoa ajamatta, istuttamalla pihaasi niittykasvillisuutta tai esimerkiksi perhosia ja mehiläisiä houkuttelevia kukkia ja yrttejä. Metsiköissä lahot puut ja risukasat ovat tärkeitä erilaisille pörriäisille ja koppakuoriaisille. Älä siis siivoa kaikkea pois.
Lisäämällä luonnon monimuotoisuutta takaat eliöiden elämälle paremmat edellytykset muuttuvassa ilmastossa.

Pölyttäjät hyötyvät myös rakennetuista keinopesistä eli hyönteishotelleista, joita voit ripustaa pihapiiriisi kukkapenkkien, hedelmä- ja marjapensaiden sekä niittyjen läheisyyteen.

Katso tekovinkkejä Maa- ja kotitalousnaisten tuottamalta videolta Hyönteishotelli – hyödyt ja ohjeet (23 min)
 
12. Kasvata versoja
Lähiruokaa omalta ikkunalaudalta!
 
Kasvata versoja itse, saat helposti maukasta vihreää salaattiin tai leivänpäälle! Versojen kasvatukseen tarvitaan vain murto-osan vettä tavanomaiseen viljelyyn nähden. Lisäksi niitä ei tarvitse lannoittaa.  
 
Versojen kasvatuksella kotona on myös ruokakasvatuksellinen merkitys. Lapset oppivat mistä ruoka tulee, kun sen saa itse kasvattaa siemenestä.  Helppoja kasvatettavia ovat auringonkukan-, herneen-, parsa- tai kyssäkaalinversot tai sinimailanen, vihanneskrassi, retikka sekä retiisi. Myös popcorninjyvien versotus onnistuu!
 
Versoilla voit rikastaa ruokavaliotasi talvella ja keväällä. Versot sisältävät runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita. Käytä versoja leivänpäällä, salaatissa tai koristele ruoka-annos värikkäillä versoilla. Tai käytä viherjuomaksi tai smoothien sekaan.
 
Versokasvatukseen käyvät lähes kaikki syötävien kasvisten siemenet. Kannattaa valita luomusiemeniä tai varmistaa, ettei siemeniä oli käsitelty millään tehoaineilla. Varmimpia kasvatettavia ovat versotukseen myytävät siemenet.
 
Katso pieni versojen kasvatusvideo
 
11. Käytä kestopussia!
Vähennä muovijätettä, käytä kestopussia. Kierrätä vanhoja kankaita ja ompele heviostoksille kestopussit itse!

Kaupassa käydään ainakin kerran pari viikossa ja samalla ostosten mukana tulee useampi muovipussi. Vuodessa pusseja kertyy siis useampi kappale. Voit vähentää tätä muovijätettä valmistamalla hedelmä- ja vihannesostoksille kestopussit. Materiaaliksi käy kevyt läpinäkyvä kangas, kuten vanhat pitsiverhot. Lisäksi tarvitset satiininauhaa ja ohutta nauhaa, esimerkiksi paksua lankaa.

Katso ompeluvinkit Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Facebookissa tai Instagramissa @ruokaneuvolive tiistaina 16.3.21 klo 14.00!

Materiaaliksi tarvitset:
Vanhaa pitsiverhoa tai muuta vastaavaa 30*50 cm pala
52 cm satiininauhaa
1 m ohutta nauhaa
sekä
ompelukoneen

 
 
10. Kompostoi kotona!
Ravinteet kiertoon! Onko bokashi jo tuttu juttu?
 
Bokashi-keittiökompostorin avulla saat muokattua omista keittiöjätteistäsi ravinteikasta multaa kasvimaalle ja kukille. Maaperä ja ilmasto kiittää.
 
Bokashi on helppo, vaivaton ja hajuton keittiökompostointimenetelmä, jota voit harrastaa niin omakotitalossa, mökillä tai jopa kerrostalossa. Biojätteet fermentoidaan tiiviissä astiassa niihin lisättyjen luonnollisten EM-mikrobien avulla. Niiden ansiosta biomassa säilyttää kaikki ravinteensa ja multaamisvaiheen jälkeen ne palaavat takaisin maaperään. Näin voit omalta osaltasi vaikuttaa ilmaston lämpenemisen hillitsemiseen. Annat maaperälle takaisin sen luovuttamia ravinteita ja autat multaa säilymään viljelykelpoisena ilman keinotekoisia lannoitteita.

Bokashointi on alkujaan japanilainen kompostointimenetelmä. Boka shi on japania ja tarkoittaa ”käynyttä orgaanista ainetta” Yksinkertaisesti sanottuna bokashi on biojätteiden hapattamista hapettomassa tilassa. Tehokkaiden mikrobien (englanniksi EM = Effective Micro-organisms) ansioista keittiöjäte muuttuu ravintorikkaaksi mullaksi nopeasti ja hajuttomasti. Prosessi hyödyntää maitohappobakteereita, hiiva- ja entsyymisieniä sekä monia muita pieneliöitä, joita saa helpoiten valmiista bokashirouheesta. Niiden avulla saat aikaan käymisprosessin ja ne estävät jätteen pilaantumisen. Biojäte siis fermentoituu kuten hapankaali. Bokashointi säilyttää paremmin ravinteet, vähentää hiilidioksidi- ja metaanipäästöjä sekä nopeuttaa biojätteen muuntumista mullaksi perinteiseen kompostoriin verrattuna. Mullassa on esimerkiksi typpeä, joka tavallisen kompostin käymisprosessin jälkeen yleensä katoaa taivaan tuuliin.

 
Katso video miten pääset bokashoinnin alkuun tai miten teet multatehtaan.
 
 
9. Kävele tai pyöräile!
Vähennä omia liikkumisen päästöjä ja valitse auton sijasta pyöräily tai kävely aina kun mahdollista! Saat samalla arkiliikuntaa!
 
Joukkoliikenne ja kimppakyyti ovat myös hyviä vaihtoehtoja.  
 
Voit vaikuttaa omiin liikkumisesta syntyviin päästöihin valitsemalla vähäpäästöisiä liikkumismuotoja. Liikenteen osuus Suomen hiilidioksidipäästöistä on noin 20 %. Liikenteen ilmastovaikutuksista noin 90 % aiheutuu tieliikenteestä. Pyöräily ja kävely ovat päästöttömiä ja julkinen liikenne tuottaa keskimäärin huomattavasti vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin bensiinikäyttöinen henkilöauto. Autoilun päästöjä voi myös vähentää yhdistämällä samalle matkalle useamman asian hoidon. Kävelyllä tai pyöräilyllä lisäät kuin huomaamatta arkiliikuntaa.

Jos oman auton käyttö on välttämätöntä, valitse uusi, pieni ja vähän kuluttava auto. Se on ilmaston kannalta paras valinta.  Myös ajotavalla on väliä. Taloudellisella ajotavalla voit vähentää polttoaineen kulutusta keskimäärin 5–15 prosenttia. Ja suosi työ- ja harrastusmatkoissa kimppakyytejä. Ne ovat hyvä ratkaisu, joka vähentää matkan päästöjä matkustajaa kohti. Automatkan voi myös yhdistää joukkoliikennematkaan, jos pysäkille tai asemalle on muuten liian pitkä matka.

Lue lisää ilmasto-oppaasta

 
8. Vältä vaateiden turhaa pesua!
Opettele huoltamaan vaatteesi oikein. Löydä ympäristöystävälliset pesuaineet!
Vältä tekstiilien turhaa pesua ja vähennä vaatteiden pesukertoja. Säästät tekstiiliä, pesuaineita, energiaa ja luontoa. Huomioi myös tekstiilien hoito-ohjemerkinnät. Muista lumipesu villavaatteille! Se on hyvä ekopesu! Tekstiileihin tulleet tahrat kannattaa poistaa heti tuoreeltaan, silloin tahranpoisto on helpompaa.
Vaihda kotiin tultuasi työ- tai kouluvaatteet kotivaatteisiin ja laita päällä olleet vaatteet tarvittaessa tuulettumaan tai suoristettuna aamua odottamaan.
Suosi luonnonkuidusta valmistettuja vaatteita. Varsinkin villavaatteet pitävät tuuletuksesta, kuten luonnonmateriaalit yleensä. Usein jo pelkkä tuuletus vähentää pesuntarvetta.

Villakuitu on itsepuhdistuvaa eikä sen tähden suositella pestäväksi usein. Villa on luonnostaan rasvaista ja hellävarainenkin pesu vie mennessään kuidun luonnollista rasvaa. Käytön jälkeen villavaatteet kannattaakin ripustaa tuulettumaan. Pakkasella villapaidat ja muut kodin villatekstiilit on hyvä pyöritellä puuterilumessa, ravistella hyvin ja ripustaa joksikin aikaa ilmavaan paikkaan. Lumipesu on ekopesu! Toki, jos vaatteessa on tahroja tai hajuja, jotka eivät tuuletuksessa häviä, kannattaa villatekstiili pestä.

 
Lue  ympäristöystävällisistä pesuainevinkeistä Luontoliiton tai täältä Kierrätyskeskuksen koulutussivuilta.
Vinkkejä tekstiilihuoltoon löytyy myös Suomen tekstiili ja muoti-sivuilta
Vinkkejä tahranpoistoon saat Taitoliiton sivuilta.
 
7. Käytä liettä fiksusti! 
Liesi voi olla yllättävä sähkösyöppö. Uunin ja keittotason järkevä käyttö pienentää sähkönkulutusta.
 
Keraamiset tasot ja induktioliesi kuluttavat vähemmän energiaa kuin valurautaiset keittolevyt.
Valitse valmistettavaan määrään ja lieden levylle sopiva, oikean kokoinen valmistusastia, käytä kantta, hyödynnä jälkilämpö varsinkin perinteisellä valurautaisella liedellä.
Käytä uunia energiatehokkaasti. Valmista kerralla enemmän ja käytä jälkilämpökin hyödyksi. Pieni määrä kypsyy järkevämmin mikroaaltouunissa.

Valitse levyn kokoinen, paksupohjainen keitto- tai paistoastia. Jos keittolevylle laittaa liian pienen keittoastian, osa energiasta menee hukkaan. Keittoastian pohjan tulisi olla tasainen. Kupera tai kovera keittoastia ei kosketa tasaisesti levyä. Kuumeneminen hidastuu ja energiaa kuluu. Pidä levyt ja kattilanpohjat puhtaina, sekin säästää energiaa.   
Ja kun keität, optimoi veden määrä – vain sen verran kuin kypsymiseen tarvitaan. Laita kansi päälle ja kun ruoka alkaa kiehua, pienennä levyn tehoa.
Käytä uunia taloudellisesti. Valmista kerralla enemmän ruokaa. Hallitse uunin käyttö – ei tyhjänä kuumana seisottamista.  Uuneissa olevan merkkivalo ilmoittaa, kun uunin haluttu lämpötila on saavutettu. Hyödynnä esi- ja jälkilämpö. Kiertoilmauunissa esilämmitysaika jää pois ja paistaminen onnistuu monessa kerroksessa, jolloin myös aikaa säästyy. Pienten määrien kuumentaminen kannattaa tehdä mikrossa uunin sijaan. 
Muistathan, ettei lieden viereen kannata sijoittaa kylmäsäilytyslaitteita.   
Lisää tietoa laitteiden sähkönkulutuksesta Motivasta.

 
6. Suosi kauden kasviksia!
Satokausien hyödyntäminen on ympäristöteko.  
 
Satokausi-ajattelun mukaan kasviksia, hedelmiä ja marjoja hyödynnetään, kun niiden kasvukausi on parhaimmillaan. Tämä säästää luonnonvaroja ja takaa, että kasvikset ovat silloin maukkaimmillaan ja hinnaltaan edullisimmillaan.  Valitsemalla kasvikset satokauden mukaan tutustut myös uusiin kasviksiin. Kasvisten värit ja muodot sekä ennen kaikkea maku ovat monipuolisia. Kasviksista ruoka valmistuu nopeasti ja niiden visuallisuus inspiroi uusiin kokeiluihin.
Ruokahävikistä iso osa syntyy kasvisten ja hedelmien käsittelyssä. Hyvin pestyt kuoret, kannat ja naatit voi käyttää hyödyksi liemissä. Mieti, onko kypsennettävä kasvis aina tarpeen kuoria vai voisiko sen syödä kuorineen!

Hyödynnä satokausiajattelua:
Talvi: Perunat, juurekset, kaali, kuivatut pavut ja herneet, sitrushedelmät 
Kevät: Parsa, korvasienet, villiyrtit (esim. nokkonen), raparperi
Kesä: Uudet perunat, mansikka, salaatit, sipuli, kurkku, tomaatti, herne, porkkana, yrtit, kukkakaali 
Syksy: Kotimaiset marjat ja hedelmät, perunat, juurekset, kaalit, sienet, kurpitsa, kesäkurpitsa.

 
Keitot ovat myös hyvä tapa lisätä kasviksia ruokavalioon.
 
Otsikon Kuusi syytä syödä juureksia alta löydät tietoa ja reseptejä.
 
Eikä salaattienystävääkään ole unohdettu! Kurkkaa täältä eri kausiin sopivia salaattiohjeita!
Kokeile vaikka mehevää, marinoitua kaalisalaattia. Talvinen herkku!
 
Kaalisalaatti
400 g valkokaalia
1 iso porkkana
1 palsternakka
1 dl vettä
0,5 dl väkiviinaetikkaa
1–2 rkl sokeria
vajaa 0,5 tl suolaa
2 rkl öljyä
0,5 dl kuivattuja karpaloita

1. Suikaloi kaali esimerkiksi juustohöylää apuna käyttäen. Kuori ja raasta porkkana ja palsternakka.
2. Kuumenna kattilassa vesi. Ota pois liedeltä ja lisää sokeri sekä suola. Sekoita kunnes sokeri on sulanut.
3. Lisää etikka ja öljy.
4. Kaada marinadi raasteen joukkoon. Anna marinoitua vähintään puoli tuntia mieluiten seuraavaan päivään.
Voit valuttaa salaatin ennen tarjoilua, jos marinadia on liikaa. Laita karpalot salaatin päälle juuri ennen tarjoilua.

 
Kuva: Timo Viljakainen
 
 
5. Syö silakkaa!  
Tiesitkö, että terveysvaikutuksien lisäksi silakan syönnillä myös ympäristövaikutus. Silakan kalastus poistaa Itämerestä rehevöitymistä aiheuttavia ravinteita.
 
Fosfori ja typpi ovat meille tarpeellisia kivennäisaineita, mutta vesistöissä ne aiheuttavat rehevöitymistä. Silakan kalastus on hyvä keino poistaa mereen päätyneitä ravinteita!
Silakan syönti on kropallekin hyväksi. Saat proteiinia, hyviä rasvoja, kivennäisaineita ja D-vitamiinia.

Itämeressä kasvava silakka on ympäristöystävällistä lähiruokaa ja sitä on tarjolla tuoreena ympäri vuoden. Keliolosuhteet voivat toki hetkellisesti hankaloittaa saantia. Ja, jos tuoretta ei ole, silakkaa löytyy myös pakasteena ja eri tavalla säilöttynä!
Silakasta saa laatikon ja pihvien lisäksi muitakin herkkuja. Mitäpä, jos valmistaisit vaihteeksi säilyvää ja maistuvaa suutarinlohta? Valmistus ei ole vaikeaa!  Tee ekoteko ja syö silakkaa!

 
Kurkkaa myös Pro Kalan sivuilta uusia silakkareseptejä!
Suutarinlohi
600 g tuoreita silakkafileitä
0,5 dl karkeaa suolaa
Liemi:
1 dl etikkaa
3 dl vettä
1–1,5 dl sokeria
Tölkkiin:
1 punasipuli
1 porkkana
1 laakerinlehti
1 tl kokonaisia maustepippureita
(2 tl sinapinsiemeniä)

1. Lado silakkafileet avonaisina kulhoon ja ripottele väliin sekä pinnalle karkeaa suolaa. Anna maustua kylmässä seuraavaan päivään.
2. Sekoita liemen aineksia, kunnes sokeri on liuennut. Kuori sipuli ja porkkana. Leikkaa ohuiksi viipaleiksi.
3. Kääri yön yli suolalla maustuneet, valutetut fileet rullalle ja lado lasitölkkiin kerroksittain punasipulin ja porkkanan kanssa.
4. Tipauta laakerinlehti silakkarullien väliin ja ripottele joukkoon maustepippurit sekä halutessasi sinapinsiemeniä. Kaada liemi päälle. Anna maustua kylmässä vähintään pari päivää ennen tarjoilua.

 
   
 
 
 
4. Huomaa huomaamaton sähkösyöppö!
Sähkölaitteiden valmiustila on turha sähkön kuluttaja, jota ei tule ajatelleeksi. Säästä sähköä ja sulje valmiustila!

Kodin sähkölaitteet kuluttavat sähköä valmiustilassa. Valmiustilaan jätettyjen laitteiden osuus kodin sähkönkulutuksesta voi olla jopa 13 %. Ne kuluttavat sähköä ja nostavat sähkölaskua turhaan. Esimerkiksi tietokoneet ja televisiot voivat olla tällaisia huomaamattomia sähkösyöppöjä. Säästä sähköä ja sammuta kokonaan elektroniset laitteet, joita et käytä. Valmiustilan voi katkaista helposti esimerkiksi kytkemällä laitteet katkaisimella varustettuun jatkojohtoon. Jatkojohdon merkkivalo muistuttaa myös hyvin, että laite tai laitteet ovat edelleen valmiustilassa, vaikka ne eivät olisi enää päällä.
 
3. Kierrätys kunniaan!
Jätteiden lajittelu kannattaa. Se ehkäisee metaanipäästöjen syntymistä kaatopaikalla, säästää luonnonvaroja ja edistää kiertotaloutta.   
 
Lajittelemalla annat roskalle uuden elämän. Lajitellut jätteet voidaan hyödyntää kierrätyksessä ja uusioraaka-aineena. Sekajätteen määrä vähenee ja arvokkaat luonnonvarat pysyvät kierrossa. Lajittelu näkyy yleensä myös säästönä jätemaksuissa. Lajittelu ja varsinkin jätteiden vähentäminen on ympäristöteko. Voit itse vaikuttaa siihen, kuinka paljon taloudessasi syntyy jätettä. Harkitse hankintoja, korjaa tai korjauta, entisöi ja kierrätä. Hyviä tekoja, joilla edistät kiertotaloutta ja kestävää kehitystä.  
 
2. Kevennä kasviksilla!
Ruokalautasen ilmastovaikutukset pienenevät, kun lihan määrä lautasella vähenee. Kroppakin kiittää kasvislisäyksestä. 
 
Kasvisten käytön lisääminen kannattaa oman ja luonnon hyvinvoinnin vuoksi. Kokonaan lihasta ei tarvitse luopua. Suomalaiset söivät viime vuonna noin 80 kg lihaa ja lihavalmisteita henkeä kohti. Suositus on 500 g viikossa (kypsää lihaa eli raakapainoltaan noin 700 g) henkeä kohti. Meillä on siis hyvin varaa puolittaa lihan käyttöämme. Tuunaa perinteisiä kotiruokia kasviksilla. Ruoasta tulee kuin varkain terveellisempää. Kasvikset sisältävät kuitua, kivennäisaineita ja vitamiineja.
Juurekset ovat nyt edullisia ja niillä saa sekä väriä että lisää makua esimerkiksi lihapulliin ja liha-makaronilaatikkoon. Tai laita lihapataan sama määrä kasviksia kuin lihaa. Ruoasta tulee runsaampaa, maukkaampaa ja värikkäämpää! Lisäksi se on edullisempaa.
 
1.  Katse kahvihävikkiin!
Keitä kahvia vain sen verran kuin tarvitaan. Unohda varmuuden vuoksi -kupilliset. Säästät luonnonvaroja ja rahaa. 
 
Suomalaiset juovat kahvia eniten maailmassa. Noin 10 kg vuodessa henkeä kohti. Tai osa siitä juodaan, osa menee valitettavasti viemäriin. Helposti tulee keitettyä kahvia vähän reilummin, varmuuden vuoksi. Yksi kahvikuppi sinne tai tänne, haittaako tuo? Mutta oletko tullut ajatelleeksi, sen viemäriin joutuneen yhden kahvikupillisen (n. 2,5 dl) kahviin tarvitaan noin seitsemän kappaletta kahvipapuja. Niiden kasvattamiseen on käytetty lannoitteita ja vettä 140 litraa (kahvihan kasvaa maissa, joissa vettä ei ole niin helposti saatavissa kuin meillä Suomessa!) Kahvipavut on poimittu, rahdattu Suomeen, paahdettu, jauhettu ja pakattu. Sen poiskaadetun kahvikupillisen vesijalanjälki on kokonaisuudessaan n. 280 litraa, vuositasolla n. 100 000 litraa vettä. Viemäriin kaadetun kahvin eteen on tehty turhaa työtä ja tuhlattu resursseja sekä luonnonvaroja! Lisäksi sinulta menee reilu 50 euroa vuodessa rahaa hukkaan.
 
 
 
 

Jaa