Vanha kivirakenne ansaitsee vaalimisemme

3 min read

Vaikka kivi on materiaalina kestävää, uhkaavat vanhoja kivirakenteitamme vaiheittainen rapistuminen.

Linnavuori llk

Se saattaa jäädä huomaamatta ohi kulkiessasi, koska se on ollut siinä aina. Vanhat kivirakenteet, kuten kiviaidat, kivisillat, kivikummelit ja monet muut ovat usein maisemamme pysyvimpiä ihmiskäden jälkiä. Niitä on rakentaneet monet sukupolvet ennen meitä ja ne pysyvät paikallaan vaikka maailma ympärillä muuttuu.

Vai pysyvätkö sittenkään?

Vaikka kivi on materiaalina kestävää, uhkaavat vanhoja kivirakenteitamme vaiheittainen rapistuminen. Erityisesti puiden juuristo pystyy siirtämään kiviä paikoiltaan ja lopulta romahduttamaan koko rakenteen. Vaurioitunut kivirakenne on altis routimisen aiheuttamille lisätuhoille. Tämän vuoksi kivirakenteiden, kuten aitojen, kaivojen tai kellareiden, välitön ympärys tulisi pitää avoimena ja torjua vesakko ajoissa. Laidunnus on hyvä ja kustannustehokas keino vesakontorjuntaan esimerkiksi kiviaitojen ympärillä.

Pahin uhkista lienee kuitenkin ihminen itse. Uuden rakentamisen ja modernisoinnin innossa lukuisia vanhoja kivirakenteita on purettu pois ja puretaan edelleen. Toki monessa tapauksessa esimerkiksi vanhan kivikujan purkaminen on välttämätöntä, sillä ei nykyisenkokoinen maitoauto tai aura-auto mahdu kulkemaan kapean kivikujan välistä. Silloinkin olisi kuitenkin usein mahdollista säilyttää edes kujanteen toinen puoli.

Vanhoja kivirakenteita voidaan myös hyödyntää aivan uusilla tavoilla. Tästä on esimerkkinä lukuisat uusiokäyttöön otetut vanhat kivinavetat. Eläinten lähdettyä navettoihin on saneerattu monenlaisia uusia työtiloja aina leipomoista konepajoihin ja taideateljeista gallerioihin. Moni nuoripari on saanut tanssia häitään kivinavettaan kunnostetuissa juhlatiloissa. Osa vanhoista navetoista on otettu myös asuinkäyttöön. Ja jo raunioitunuttakin navettaa on osattu hyödyntää ja vaalia, kun raunioiden lomaan on istutettu salaisuuksien muuripuutarha.

Vanhimmat, käytöstä poistuneet kivirakenteet voivat olla muinaismuistolain suojelemia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ohjeellisena ikärajana kiinteiden muinaisjäännösten suojelussa pidetään usein 1800-luvun alkua. Jos esimerkiksi kiviaita, uuninraunio tai kivikummeli voidaan vanhojen karttojen perusteella osoittaa yli 200 vuotta vanhaksi, on siihen kajoamin kielletty muinaismuistolain nojalla. Muinaisjäännökset, kuten kaskiröykkiöt tai vanhat rajakivet, on huomioitava myös metsänhoidossa.

Vanhat kivirakenteet ovat maisemassa konkreettinen muistomerkki edellisten sukupolvien raskaasta työstä tämän maan rakentamiseksi. Nykyaikana on vaikea edes kuvitella sitä voimanponnistelujen määrää, mikä kivirakenteiden eteen on nähty ennen nykyisenlaisen rakennusteknologian kehitystä. Jo kivien kerääminen pelloilta tai louhiminen kalliosta miesvoimin. Huolellisesti latomalla niistä saatiin aikaan kestäviä rakenteita ilman laastia. Taitavat kivityömiehet olivat aikansa arvostettuja ammattilaisia. Heillä oli vakaa usko siihen, että minkä he rakentavat, se tulee kestämään. Työnsä takeeksi he kaiversivat kivinavetan tai kellarin seinään nimikirjaimensa ja vuosiluvun.

Vanhat kivirakenteet ovat tärkeä osa maaseutumme kulttuurihistoriaa ja niiden vaaliminen on tärkeää kulttuuriympäristötyötä, olivat ne sitten lailla suojeltuja tai eivät. Eteläsavolaiset ja keskisuomalaiset kivirakenteet halutaan nostaa huomion kohteeksi uudella teoksella Kymmenen tarinaa kivestä – Kiven monta perinteistä käyttötarkoitusta.

Teoksessa esitellään kivirakenteita aina linnavuorista rajakiviin, kivikanavista kivisiltoihin, kuppikivistä kaskiröykkiöihin ja kivinavetoista kivikaivoihin. Kauniisti kuvitetussa teoksessa on mukana runsaasti esimerkkejä eri puolilta Etelä-Savoa ja Keski-Suomea.

Lisäksi mukana on elämänmakuisia paikallistarinoita, jotka ilmentävät kivirakenteiden merkitystä niin entisaikaan kuin nykypäivänäkin ja tuovat esiin kivirakenteiden vaalimisen eteen tehtyä työtä. Kuka pelasti Puulan kummelit? Millä kivisillalla on vietetty häitä? Miten rauniouunin voi adoptoida? Millainen tarina piilee Jylkynkiven takana?

Tutustu teokseen: www.maajakotitalousnaiset.fi/10tarinaakivesta

Eeva Puustjärvi

​Kirjoittaja toimii Etelä-Savon MKN maisemapalveluissa maiseman- ja luonnonhoidonasiantuntijana

Kuvat:
Navetan vahvat kiviseinät seisovat paikoillaan, vaikka katto on kadonnut ja metsä vallannut alaa.

Häkkilän tilan vanha kivinavetta Pieksämäellä on suosittu juhla- ja tapahtumapaikka.

Enonkosken museosilta on rakennettu 1900-luvun alussa kylmämuuraamalla ilman laastia.
Kuvat: Leena Lahdenvesi-Korhonen.