Vieraslajit hallintaan

Kuva:Sinikka Jokela

Voiko ihminen hallita haitallisten vieraslajien leviämistä luontoon? Miksi tiettyjen lajien leviämistä pitäisi estää?  Mitä tavallinen kansalainen voi tehdä asian hyväksi?  Mitä eroa on vieraslajilla, haitallisella vieraslajilla ja tulokaslajilla?

Muutama viikko sitten Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä hyväksyi Suomen ensimmäisen hallintasuunnitelman EU:n haitallisille vieraslajeille. Suunnitelman avulla ohjataan vieraslajien torjuntaa ja siinä on myös selvitetty käytettäviä keinoja sekä torjuntayhteistyöhön tarvittavia tahoja.  Haitallisten vieraslajien torjunta perustuu lainsäädäntöön velvoittaen myös kansalaisia ja maanomistajia.  Koska lajien leviämistä on luonnossa hankala hallita, siihen tarvitaan mm. järjestöjen, tiedotusvälineiden ja kansalaisten aktiivista osallistumista.  Suomen vieraslajien uusi hallintasuunnitelma löytyy www.vieraslajit.fi -sivustolta.

Vieraslajeilla tarkoitetaan eläimiä, kasveja ja muita eliöitä, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Vieraslaji on ihmisen myötävaikutuksella ylittänyt luontaiset leviämisesteet, kuten mantereen, meren tai vuoriston. Suomen kansallisessa vieraslajistrategiassa vuodelta 2012 mainitaan yli 300 vieraslajia.

Haitallisiksi vieraslajeiksi (EU) kutsutaan selkeitä haittoja aiheuttavia vierasperäisiä lajeja. Erityisen hyvin menestyvät haitalliset vieraslajit ovat huomattava uhka aiheuttaessaan vakavaa vahinkoa alkuperäislajeille, ekosysteemeille, viljelykasveille, metsätaloudelle tai muille elinkeinoille. Ne voivat myös aiheuttaa huomattavaa taloudellista haittaa vaikuttamalla ihmisten, eläinten tai kasvien terveyteen tai kiinteistöjen arvoon. Haitat voivat myös olla sosiaalisia tai esteettisiä. Haitalliseksi määriteltyjä vieraslajeja torjutaan koko EU:n alueella.  EU:n vieraslajiluettelossa yhteensä 49 lajia. Täydennysprosessi jatkuu.

Kansallisesti haitallinen vieraslaji on EU:n säädöksen mukaisesti valtioiden itsensä kansallisesti määrittämä. Suomi on toistaiseksi sisällyttänyt kansalliseen luetteloon kuusi lajia, kymmenen lajiryhmää ja yhden risteymän. Yksi kansallisen luettelon lajeista, kaukasianjättiputki, on siirretty EU:n luetteloon 2017. Ehdotus uudeksi kansalliseksi vieraslajiluetteloksi on 27.2.2018 lähetetty lausuntokierrokselle.

Tulokaslajilla tarkoitetaan maahamme äskettäin (parin viime vuosisadan aikana) itse levittäytynyttä eliölajia. Osa tulokaslajeista on sellaisia, joiden levinneisyysalue on lähialueilta luontaisesti laajenemassa. Esimerkkejä tulokaslajeista ovat muun muassa villisika ja merimetso.

Mitä haitallisia vieraslajeja kansalaisten tulisi erityisesti Suomessa havainnoida, torjua ja välttää levittämästä?

Haitallisten vieraslajien aihepiiri on laaja ja sisältää mm.

  • Puutarhoista niiden ulkopuolelle karanneet haitallisesti leviävät lajit kuten lupiini, jättiputki ja jättipalsami; nämä lajit tuhoavat helposti myös arvokkaita niittyjä valloittaessaan tilan matalammilta lajeilta. Jättiputken kosketuksesta voi aiheutua ihmiselle palovamman kaltaisia oireita. Myös kurtturuusu voi levitä haitallisesti hävittäen muita lajeja.
  • Keskustelua on hyvä käydä myös tietyistä taimitarhoilla myytävistä ja pohjoisia pihapiirejämme ja puistojamme varsin yleisesti koristavista koristekasveista, jotka ovat päätyneet vieraslajilistoille.  Esimerkkinä: isotuomipihjaja, pilvikirsikka, jättipoimulehti, pajuasteri ja punalehtiruusu.
  • Espanjansiruetana on aiheuttanut tuhoja kotipuutarhoissa ja viljelyksillä. Nyt sen leviämistä erityisesti maa-ainesten sekä taimien ja muiden kauppapuutarhatuotteiden mukana pyritään estämään entistä tehokkaammin.
  • Akvaarioissa ja koristevesialtaissa käytettäviä kasveja ja eliöitä sekä akvaariovesiä on erityisesti varottava päästämästä luontoon ja vesistöihin. Esimerkkinä vesipuutarhoista tuttu, vehkakasveihin kuuluva keltamajavankaali, joka leviää helposti ja tukahduttaa kasvustollaan vesiä ja kosteikkoja.  Kuusamon seudun kirkkaisiin ja emäksisiin vesiin on levinnyt alunperin akvaarioista karannut vesirutto. Vesiruttokasvusto leviää ja tukahduttaa vesistöjä voimakkaasti.
  • Vesistöihin liittyen vaarallisia ovat mm. täpläravun mukana leviävä rapurutto. Suomessa täpläravun istutukset kaikkiin vesiin - myös nykyisiin täplärapuvesiin - sekä täplärapujen viljely ovat kiellettyjä.    Monet   haitalliset pienet eliöt ovat levinneet vesistöihimme laivojen, painolastivesien, veneiden ja kalastusvälineiden tai syöttien mukana. Esimerkiksi: koukkuvesikirput syrjäyttävät muita lajeja ja limoittavat kalan pyydyksiä, joihin ne takertuvat koukkumaisesta peräpiikistään.
  • Luonnon- ja riistanhoidossa on tärkeää torjua pienpetoja, kuten minkkiä ja supikoiraa, jotka hävittävät linnunpesiä ja poikueita. On tärkeää tehdä yhteistyötä Suomen riistakeskuksen, riistanhoitoyhdistysten ja metsästysseurojen kanssa.
  • Viljelyksille ja taimitarhoille leviävät tietyt rikkakasvit, taudit ja tuholaiset kuten hukkakaura, perunarutto, tulipolte ja koloradonkuoriainen.  Matkailu, ulkomailta tulevat lähetykset ja nettikauppa ovat riskinä levittää näitä.
  • Vieraslajeihin kuuluu myös sisätiloissa esiintyviä hyönteisiä kuten kotisirkka. Tämä tulee esille nyt, kun hyönteisruoan kasvatus on Suomessa hyväksytty ja voimakkaassa kasvussa. Varsinkin kerrostalojen harrastelijoiden hyönteiskasvatuksesta saattaa aiheutua ongelmaa taloyhtiöille.  Evira laatii ohjeistusta hyönteisruoan kasvattajille.
  • Metsätalouden osalta mm. tuhohyönteisiä ja tauteja sekä luontoon leviäviä lajeja.  Erityisen vaarallinen on lehtipuita tappava kasvintuhooja, Kiinasta kotoisin oleva aasianrunkojäärä.   Havainnot on ilmoitettava heti Eviraan.  Laji on levinnyt mm. puisten kuormalavojen mukana.

Naapurin tontti näyttää siltä, kuin siellä viljeltäisiin lupiineja. Saanko hävittää vieraslajeja naapurin mailta?

Yleensä monikaan ei varsinaisesti viljele isoja lupiinialueita, vaan ne ovat levinneet ympäristöön kenties jo edellisen sukupolven puutarhaistutuksista.  Paras tapa on keskustella asiasta naapurin kanssa, toimittaa hänelle tietoa lajista ja sen hävittämisestä sekä kysyä maanomistajan lupa yhteisiin talkoisiin. Esimerkki ohjeesta ja toimintatavasta löytyy Oulun MKN-maisemapalveluiden kampanjasta:  www.proagriaoulu.fi/fi/vieraslajitalkoot/

Lisätietoa ja toimintaohjeita eri lajeista löytyy www.vieraslajit.fi .

Onko vieraslajit pakko hävittää? Mistä saan apua tunnistamiseen ja oikeaoppiseen hävittämiseen?

Haitallisten vieraslajien torjunta perustuu lainsäädäntöön velvoittaen myös kansalaisia ja maanomistajia.  Koska lajien leviämistä on luonnossa hankala hallita, siihen tarvitaan mm. järjestöjen, tiedotusvälineiden ja kansalaisten aktiivista osallistumista.  Suomen vieraslajien uusi hallintasuunnitelma sekä lajikohtaisia ohjeita löytyy www.vieraslajit.fi -sivustolta.  Aiheeseen liittyen on mahdollista hakea erilaisia rahoituksia myös hanke- ja kampanjatoimintaan.  Suunnitteluapua voi tiedustella esimerkiksi maa- ja kotitalousnaisten maisemanhoidon asiantuntijoilta. 

On tärkeää, että ensimmäiset havaitut vieraslajiesiintymät poistetaan ennen kuin ne ehtivät levitä. Vieraskasvilajit voivat levitä esimerkiksi siementämällä tai tulvan mukana.  Niitä voi torjua niittämällä ennen siemennystä, peittämällä tai juurineen poistamalla. Myös laiduntamisesta on kokemuksia vieraskasvien torjunnassa mutta laidunnus on aloitettava kasvien ollessa pieniä.  Esimerkiksi lupiinin kukinnossa ja siemenissä on eläimille myrkyllisiä aineita, jotka eivät kuitenkaan haittaa kasvun alkuvaiheessa.

Voinko tuoda taimia ulkomailta vai levitänkö silloin uusia lajeja Suomeen?

Vaikka yksityishenkilöillä on mahdollista tuoda EU-maista tietyin rajauksin myös kasveja ja vaikka kaikki ulkomaiset lajit eivät ole haitallisia vieraslajeja tai uhanalaisia lajeja, on viisaampaa hankkia taimet ja siemenet kotimaamme virallisilta puutarhoilta ja myymälöistä. Kasvilajeja on runsaasti ja niiden tunnistaminen voi olla epävarmaa. EU:n ulkopuolelta Suomeen tuotaessa kasveille on asetettu monia tuontivaatimuksia ja rajoituksia.  Tarkastamattomasti ulkomailta tuoduissa kasveissa tai kasvualustassa on suuri riski levittää tauteja ja tuholaisia.  Myös kasvien juuriston, maan ja kengänpohjien mukana voi kulkeutua huomaamatta myös todella hankalien rikkakasvien siemeniä tai tauteja sisältävää maa-ainesta.  Suomessa puutarhakasvien taimien sekä perunan markkinoijien pitää kuulua Eviran kasvinsuojelurekisteriin (sisältyy kasvintarkastusrekisteriin).  

Katso lisää:

Tänne voit myös ilmoittaa havaintoja -> www.vieraslajit.fi

Kasvien tuonti ulkomailta:

https://www.evira.fi/kasvit/tuonti-ja-vienti/kasvit/

Vieraslajitalkoot Pohjois-Pohjanmaalla 2018:

http://www.proagriaoulu.fi/fi/vieraslajitalkoot/

Oulun maa- ja kotitalousnaisten vieraslajikampanja on hyväksytty osaksi kulttuuriperinnön eurooppalaista teemavuotta 2018. Kasvilajiston hoito on osa kulttuurimaiseman hoitoa. www.kulttuuriperintovuosi2018.fi

Taimi Mahosenaho

​Kirjoittaja toimii Oulun MKN maisemapalveluissa maisema- ja ympäristöasiantuntijana sekä hankevastaavana erilaisissa ympäristö- ja biotaloushankkeissa.

Kuvat:
​Jättiputken juuristoa (Sinikka Jokela)

Vieraslajit: jättipalsami, lupiini, jättiputki ja minkki (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus)

Hoidettu maisema (Taimi Mahosenaho)

 

 

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

Muualla blogeissa