Hämeen järviylänkö tarjoaa monimuotoisia elämyksiä

Luontoyrittäjä Jouni Palénille maisema on ykkönen (Kuva. Minna Nurro)

Laajoja peltoaukeita ja jylhää erämetsää, äkkijyrkkiä harjuja, kiemurtavia joenuomia ja lukuisia pikkujärviä. Sellainen on Kanta-Häme, pieni mutta maisemallisesti monimuotoinen maakunta. Paikalliselle luontoyrittäjälle maisema on koko toiminnan perusta.

Kanta-Hämeessä matkaavan kannattaa poiketa valtaväyliltä, sillä palkitsevimmat maisemat jäävät piiloon pikatietä porhaltavalta. Maisema-asiantuntija Katriina Koski Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisista kertoo, että maakunnan kulttuurimaisemia on muokannut hyvin vanha asutus, jota alueella on ollut jo kivi- ja rautakaudelta lähtien.

– Lähes kaikkien Kanta-Hämeen vanhojen maisemien keskiössä on keskiaikainen kylä, joka rakentui kylänraitin ympärille ja jonka lähellä pellot sijaitsivat. Isojako hajotti myöhemmin kylärakennetta, mutta ajallinen kerroksellisuus on hämäläisessä maisemassa yhä hyvin näkyvissä, Koski tarkentaa.

Kanta-Hämeessä sijaitsee seitsemän valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta eli maisemallisesti ja kulttuurisesti yhtenäistä ja laajaa kokonaisuutta. Niitä ovat esimerkiksi Hämeen Härkätie, joka yhdisti Turun ja Hämeen linnat jo 800-luvulla, Tammelan kulttuurimaisemat, monia kartanoita kätkevä Vanajaveden laakso sekä Aulanko.

Lisäksi maakunnallisesti arvokkaiksi luokiteltuja maisema-alueita on 17, ja arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä lähes 70.

Maisema voi olla vahva imagotekijä

Kosken mielestä yritysten ja kuntien kannattaisi hyödyntää oman maakunnan arvokkaita maisema-alueita nykyistä enemmän. Maisema voi olla merkittävä imagonrakentaja.

– Maisemien kulttuurihistoria sekä niihin liittyvät tarinat ja henkilöt tarjoavat runsaasti aineistoa tuotteiden ja palvelujen brändykseen ja markkinointiin, hän muistuttaa.

Valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita on Suomessa tällä hetkellä yhteensä 156. Niiden lukumäärä nousee yli 180:een, kunhan valtioneuvosto hyväksyy muutama vuosi sitten tehdyn päivitysinventoinnin. Luokittelun tavoitteena on tuoda esille maiseman luonto- ja kulttuuriarvoja, jotta ne osataan ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa.

Katriina Koski kertoo, että myös Kanta-Häme on saamassa uusia valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Inventoinnin myötä uuden arvostatuksen saavat Loimijokilaakso, Montolan viljelymaisema ja Evon metsäkulttuuri- ja jokimaisemat.

Luontoyrittäjälle maisema on ykkönen

Kantahämäläiselle luonto- ja eräoppaalle maisema on jo nyt liiketoiminnan ehdoton ykkönen. Erärenki-yritystä Tammelassa pyörittävän Jouni Palénin ei tarvitse miettiä, mikä houkuttelee asiakkaita.

– Ihmiset tulevat katsomaan maisemaa ja kokemaan sen tarjoamia VAU-efektejä: esimerkiksi melontaretkellä auringonlasku järvellä vetää hiljaiseksi. Lisäksi luontoon, kulttuuriympäristöön ja ihmisiin liittyvät tarinat kiinnostavat aina asiakkaita, hän miettii.

Erärenki vetää patikka- ja melontaretkiä Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistoissa sekä vuokraa retkeilijöille välineitä. Alue on Hämeen järviylänköä, joka muovautui jääkauden jälkeen vedenpinnan yläpuolelle jääneistä moreenimuodostumista. Palén kehuu Liesjärveä melonnallisesti mukavaksi vesistöksi, koska siinä on paljon saaria ja niemenkärkiä sekä runsaasti luonnontilaista rantamaisemaa. Talvisin valikoimassa on lumiolosuhteiden mukaan esimerkiksi lumikenkä- tai potkuriretkiä.

Yhteistyö maakunnan muiden pienyrittäjien kanssa on saumatonta. Esimerkiksi muonituksen Erärenki hankkii retkeläisilleen alueen ruokapalveluyrittäjiltä, ja tarvittaessa myös majoitus hoituu yhteistyökumppaneiden kautta. Jos luotsattavana on kovin suuri seurue, Palén pyytää vahvistukseksi toisen eräoppaan.

– Yhteistyö toimii hyvin molemmin puolin. Esimerkiksi majoituspaikat saattavat vinkata asiakkailleen minun retkistäni, hän sanoo.

Oma lempimaisema löytyy mummon synnyintorpalta

Erärengin tärkeä yhteistyökumppani on myös Metsähallitus, jonka omistuksessa olevalle Korteniemen perinnetilalle Palén vie usein asiakkaitaan. Liesjärven rannalla sijaitseva torppa on asutettu jo 1700-luvulla, ja vuonna 1878 kruunu hankki sen metsänvartijan tilaksi. Korteniemen idyllinen pihapiiri on yrittäjän oma lempimaisema, hyvin henkilökohtaisista syistä.

– Korteniemi on minulle läheinen paikka monellakin tapaa: se on osa kansallispuistoa ja hyvin säilynyt perinnetila. Lisäksi olen siellä oman suvun juurilla, sillä mummoni on syntynyt Korteniemessä, Jouni Palén kertoo.

Korteniemi on luokiteltu arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi, ja nykyään se pidetään samassa kuosissa kuin Palénin mummon ollessa lapsi noin sata vuotta sitten. Tila on kesäkaudella avoinna yleisölle, ja tarjoaa kauniiden maisemien lisäksi erilaisia perinnetyönäytöksiä ja talkoopäiviä. Pellolla viljellään pellavaa, kauraa ja ruista sekä useita maatiaisperunalajikkeita, ja kesäasukkaisiin kuuluvat suomenlampaat ja maatiaiskanat tekevät rohkeasti tuttavuutta kävijöiden kanssa.

Hanke muistuttaa maisemien arvosta

Maa- ja kotitalousnaisten vetämä Kylään maisemaan -hanke herättelee yrityksiä ja kuntia näkemään tuttujen maisemien arvon. Hanke tekee tunnetuksi valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita sekä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja ympäristöjä Kanta- ja Päijät-Hämeessä sekä Uudellamaalla.

Hankkeen tavoitteena on lisätä asukkaiden arvostusta oman maakunnan kulttuuriympäristöä kohtaan ja innostaa yrittäjiä hyödyntämään maisemaa toiminnassaan. Hanke järjestää esimerkiksi työpajoja, joissa pohditaan erilaisia tapoja tuotteistaa maisema ja verkostoidaan alueiden toimijoita keskenään.

Kylään maisemaan -hanketta rahoittavat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto sekä Hämeen ja Uudenmaan Ely-keskukset.

Teksti ja kuvat: Minna Nurro

Lue lisää Kylään maisemaan -hankkeesta. 

 

 

Jaa

Artikkelit

Ajankohtaista

Ota yhteyttä